ja voimisteluharjoituksia nuorille miehille, pian myös painiharjoituksia ja yleisurheilukilpailuja, Humalaisten, Särkisalon, Myllypellon ja Tiurin nuorisoseurat innostuivat myös urheilusta. Räisälän nuorisoseuran voimisteluharjoituksia johti 1900-luvun alussa maanviljelijä Matti Kauppinen. Hän oli käynyt ohjaajakurssin Helsingissä. Kauppinen oli myöhemmin 1916-1923 kunnanvaltuuston puheenjohtajana. Tiurin nuorisoseuran perustaja opettaja Oskar Kauppinen piti voimisteluharjoituksia aikamiesten lisäksi pikkupojille ja vanhemmille miehille. Hänkin oli paikallisia vaikuttajia, kunnallislautakunnan esimies 1917-1919. Nuorisoseuroissa alkanut liikuntaharrastus johti itsenäisen urheiluseuran perustamiseen. Kansanopistolla perustettiin 23. elokuuta 1908 Räisälän Pamaus.
Opistonjohtaja perusti Räisälän Pamauksen
Aloitteen seuran perustamisesta oli tehnyt kansanopiston johtaja Antti Arvi Niskala. Hän oli innokas urheilumies. Niskala valittiin Pamauksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Hän muutti myöhemmin Viipuriin ja toimi Viipurin Reippaan puheenjohtajana ja lopulta koko Suomen voimistelu- ja urheiluliiton SVUL:n Viipurin piirin puheenjohtajana. Antti A. Niskala oli opettaja ja nuorisoseuramies, myöhemmin myös lehtimies ja poliitikko. Hän toimi mm. Salo-lehden päätoimittajana Kuopiossa ja kokoomuspuolueen puoluesihteerinä Helsingissä 1920-luvulla. Räisälän Pamaus oli SVUL:n Viipurin piirin johtavia seuroja ennen vuoden 1918 tapahtumia. Pamauksen urheilijat voittivat lukuisia piirin mestaruuksia eri lajeissa ja osoittivat viipurilaisille, että maalaispojat voivat kukistaa kaupungissa kasvaneet.Vuonna 1917 Pamauksessa oli 121 jäsentä ja se oli Viipurin piirin kahdeksanneksi suurin seura. Pamaus oli Kannaksen johtava hiihtoseura 1909 - 1915. Seura voitti omakseen kiertopalkinnot sekä SVUL:n Viipurin piirin mestaruuskilpailuissa että Vuoksenlaakson seurojen keskinäisissä kilpailuissa. Räisälän Pamauksen Anna Paavilainen hiihti talvella 1912 naisten 5 kilometrin epävirallisen maailmanennätyksen 20.27. Siihen aikaan hiihdettiin tasamaalla, lähinnä jokien ja järvien jäillä, ja tuloksista pidettiin ennätysluetteloita. Maikki Jortikka hiihti 1915 ajan 19.03, joka silloin mainittiin Suomen ennätykseksi. Valitettavasti Pamauksen naiset eivät päässeet kilpailemaan Suomen mestaruuskilpailuissa. Viipurin seudulla he eivät saaneet vastusta.
Urheilukenttä 1929 nopeutti kehitystä
Yleisurheilua haittasi urheilukentän puute. Pamaus järjesti vuonna 1914 piirin viestijuoksun mestaruuskilpailut Sakkolan Kiviniemessä ja kansalliset kilpailut 1915-1916 Käkisalmessa. Räisälään saatiin oma kenttä vasta 1929 Pamauksen ja kunnan yhteisvoimin. Kirkonkylän raviradan keskustaan vihittiin urheilukenttä. Räisälä oli tunnettu hevospitäjänä ja siellä oli aktiivista raviharrastusta. Pamaus rakensi kunnan omistamalle maalle talkoilla juoksuradat ja kenttälajien suorituspaikat. Muutamaa vuotta myöhemmin Pamaus luovutti kentän kunnalle, joka aitasi raviradan ympäryksen ja rakensi urheilukentälle pukuhuoneet ja varastotilat. Vuosi 1918 koetteli kaltoin Räisälää..Lue lisää Räisäläinen 04/04 lehdestä
Antti O. Arponen
Pamauksen tekijämiehiä ennen 1. maailmansotaa. Toimittaja tuntee
kaksi: 3. vas. Eemeli Kuisma, 2. oik. Veikko Matti Läheniemi.
Keitä ovat muut? Vastaukset toimitukseen.