Alkuperäinen muistokivi on kuvassa vasemmalla. Oikealla on 20.6.2004 paljastetu lisäkivi, jonka eteen on laskettu kaksi havuseppelettä sinivalkoisine nauhoineen. Kiven vieressä on Eira Rajamäen puolesta valkoinen ruusu, jonka laski Paula Koho.
Eira ja Niilo Rajamäki (18.11.1919 - 16.6.1944) vihittiin Joulupäivänä 1943 kotona, Särkisalon koululla. Niilon koti oli Ikaalisissa. Siiranmäen taistelut katkaisivat nuoren miehen elämän, Eira-sisareni synnytti tytön 14.1.1945 Jalasjärvellä. Eira Rajamäki elää sotaleskenä Tampereella.Lienee tarpeen, että selvitän tapahtumia Siiranmäen jälkeen. Rauhan sotasairaalasta lähetettiin rautatievaunussa 61 sankarivainajaa kotiseurakuntiinsa. Tämä rautatievaunu paloi Simolan aseman pommituksissa. Sankarivainajien ruumiit paloivat tuntemattomiksi. Kolmeentoista arkkuun kootut jäännökset haudattiin ja siunattiin Lappeenrannan sankarihautaan. Muistokiven teksti kertoo: Tällä paikalla lepää 61 Simolan pommituksissa 19.6.1944 surmansa saanutta tuntemattomaksijäänyttä matkamiestä. Sankarivainajien kotipaikkaa ei ole merkitty. Tuo tekstikirjoitus on Eira-sisareni käsityksen mukaan täysin väärä. Sankarivainajat eivät saaneet surmaansa suinkaan Simolan pommituksessa. Tämän tiedon korjaamiseksi hän on tehnyt sitkeästi työtä vuosien ajan. Hän on asiasta kirjoittanut muun muassa Simo Kärävälle ja Mikko Rainiolle, joka on laajasti perehtynyt sekä Simolan että Elisenvaaran pommituksiin. Eira Rajamäki kävi Luumäen Kekissä (Kaatuneiden evakuoimiskeskus). Siellä selvisi hänelle, että hänen miehensä lisäksi palaneiden joukossa oli toinenkin sankarivainaja Ikaalisista. Siellä sankarahaudalla on tyhjä hauta, jonka päällä olevassa laatassa on Niilon sekä toisen sankarivainajan nimi. Eira Rajamäki on saanut nähdä Niilon sotilaspaperit, joissa on maininta: lähetetty kotiseurakuntaan siunattavaksi. Hän on merkityttänyt korjauksen, että sankarivainajaa ei ole koskaan toimitettu kotiseurakuntaan asti!
Lisäkiveen on saatu oikeata tietoa
Kun tiesin, että Eira Rajamäki ei jaksa lähteä Lappeenrantaan, kirjoitin käkisalmelaiselle ystävälleni Paula Koholle ja kuvailin hänelle Eira-siskoni osuuden muistojuhlassa paljastettavaan lisäkiveen. Hän oli kurkijokelaisen miehenä, kenraali Lauri Kohon kanssa Lappeenrannan sankarihaudalla ja Lappeen kotiseutupäivän perinnejumalanpalveluksessa sunnuntain aamupäivävällä. Tilaisuudet jatkuivat iltapäivällä Simolan 19. - 20.6.1944 suurpommitusten muistojuhlassa. Sain häneltä valokuvien kera kirjeen, jonka hän oli kirjoittanut heti Lappeenrannan tilaisuuksien jälkeen. Sankarihaudalle Maasotakoulu oli asettanut kunniavartion. Läsnä oli kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Erkki Pulli (Sortavala), seurakunnan, Maasotakoulun, Simolan sekä järjestöjen edustajia. Paikalla oli myös Mannerheimristin ritari Tuomas Gerdt, koska kolme Siiranmäessä kaatuneista oli samasta JR 7:stä kuten hänkin. Lainaan palasen Paula Kohon kirjeestä: "Kothenin hymnin soitti seurakunnan puhallinyhtye. Kirkkoherra Jorma Taipale puhui kertoen miten Eira Rajamäki oli pitkät vuodet yrittänyt saada muistokiven tekstin oikaistuksi, soittanut pariin ministeriöönkin ja useille vaikuttajille, kunnes vihdoin kenraali Adolf Ehrnrooth oli soittanut Lappeenrannan seurakuntaan. Taipaleen mukaan kenraali piti miehistään huolta vielä tähän loppuun saakka, onhan kolme viidestä nyt nimetyistä JR 7:n miehiä, ja oli vahinko että hän ehti kuolla ennenkuin hänelle voitiin tiedottaa tehtävän tulleen täytetyksi. Taipale luki viiden sankarivainajan tiedot kuten syntymäajan ja kaatumisajan sekä lopuksi kiveen hakatut sanat: Alati synnyinmaalle siipies suoja suo." Lisäkiven teksti ennen viiden sankarivainajan nimiä: Simolan pommitukseen 19.6.1944 joutuneita rintamalta kotiseudulle lähetettyjä sankarivainajia Sankarihaudalla tilaisuuden päätteeksi laulettiin "Oi käy sä Herra siunaamaan". Paula Koho kirjoitti, että seremonia loppui niin yllättäen, että vasta virren jälkeen hän ehti viemään pitkä- ja tanakkavartisen suuren valkoisen ruusun, jonka hän painoi pystyyn kiven nurkalle havuseppeleiden viereen. Hän oli puhelimessa kysynyt minulta, että voiko hän viedä kukan Eira Rajamäeltä. Tiedän, että Eira-sisareni otti tällaiset tiedot vastaan kiitollisena ja liikuttuneena.Esko Ahola