seuran puheenjohtajana. Jäseniä seurassa on nykyisin kolmisenkymmentä. Miehiä jäsenistössä on enää muutama. - Nuoret ovat kiinni työelämässä. Heitä on vaikea saada toimintaan mukaan. Karjalassa käynti voisi auttaa asiaa, mutta monen suvun osalta vanhempi väki on jo poistunut eikä nuorempi polvi tiedä, missä suvun kotipaikka Räisälässä on ollut, toteaa puheenjohtaja Ojanen. - Toiminta kuivuu kasaan väkisin, kun jäsenistön ikä on kahdeksankymmentä ja vähän päälle. Hyvä kun vielä viisi vuotta saisi käydä seuran tapaamisissa. Yhtenä ratkaisuna Ojanen näkee paikkakuntien karjalaisseurojen yhteenliittymisen, jolla voitaisiin aikaan saada hieman lisää suuremman jäsenmäärän myötä. Karjalan palauttaminen on puheenjohtaja Ojasen sydäntä lähellä. Hän näkee

Lahja ja Ritva

Lahja Järvinen (vas.) on lähtöisin Räisälän Humalaisista. Ritva Ojasen (oik.) isä Pentti Nikki on Alhotojan poikia. Lahja on Lahden Seudun Räisäläisten sihteeri ja Ritva puheenjohtaja.

palautuksen tärkeänä, vaikka kukaan iäkkäämpi ei enää sinne muuttaisikaan. - Olen pikkuisen vihainen, kun Karjala on viety. Tarton rauhan mukaan ne alueet kuuluvat meille, painottaa Ojanen.

Muistot elävät

Seuran 25-vuotisjuhlassa tervehdyssanat esitti seuran varapuheenjohtaja Hellin Teperi. Hän muistutti Räisälän olleen vanhaa asutusseutua. Vanhin ortodoksinen kappeli sijaitsi Särkisalossa jo 1400-luvulla. Luterilainen seurakunta sai oman papin Räisälään vuodesta 1635 alkaen. Teperi totesi vuonna 1939 Räisälässä olleen 37 kylää, 14 kansakoulua ja oma kansanopisto. Asukkaita oli yli kahdeksantuhatta. Evakkoina räisäläiset hajautettiin Satakunnan, Etelä- Pohjanmaan, Hämeen ja Varsinais- Suomen pitäjiin. Leena Laikoski hauskuutti ja lämmiti yleisöä murrelausunnallaan ja vauhdikkaalla esiintymisellään ja Airi Kurki herkisti kuulijat evakon laulullaan. Murretta kuultiin myös laulettuna, kun Alma Jyrkiäinen esitti kaihoisia säkeitä. Juhlan muu musiikillinen anti ja säestys olivat harmonikkataiteilija Lasse Könösen ja laulusolisti Mai-Lis Könösen harteilla. He esittivät useita tuokioita juhlan aikana. - Kyllä tämä herkisti meitä kaikkia, kiitteli juhlan juontaja Markku Aaltonen Könösiä Muistatko Monrepos´n jälkeen.

Lasse Koskinen

Takaisin joulukuun lehteen