Lauantaina aamupäivällä oli ohjelmassa kukkalaitteiden lasku luovutetun alueen pitäjien muistomerkeillä. Räisälän kirkon edustalle kokoontui yli 40 henkeä, kun Räisäläisten Säätiön edustajat Ilkka Suutari ja Juhani Huppunen sekä Aili Matinaho o.s. Väkiparta Siirlahden kylän edustajana laskivat kukat. Siirlahtelaiset olivat käyneet juhlistamassa kansakouluopetuksen alkamista kylässään 100 vuotta sitten. Kylän koulu toimii nykyisin lasten kesäsiirtolana. 38 matkalaisen mukana oli 10 entistä koulun oppilasta sekä monia ensikertalaisia ja nuorta polvea. Kotiseutupäivänä perjantaina he pitivät vaikuttavan juhlan entisellä kylän koululla. Hautakiviä on löytynyt Räisälän kirkon vieressä oleva suomalaisten hautausmaa tasoitettiin jossain vaiheessa venäläisten toimesta. Hautakiviä vietiin muuhun käyttöön. Kaikkia ei ole kuitenkaan poistettu.

Kesäpäivä Karjalassa

Räisälän kirkolla olevalle muistomerkille laskivat kukat Säätiön edustajat Ilkka Suutari ja Juhani Huppunen sekä Aili Matinaho Siirlahden kylän edustajana.
Joitakin vuosia sitten Ilkka Suutari löysi hiekan alta perheensä sukuhaudan kiven. Isoisän Juho Suutarin lisäksi kivessä kerrotaan useamman lapsen kuolleen

ja haudatun sukuhautaan. Erikoisuutena on isoäidin Maria Suutarin nimi kivessä. Syntymävuosi on merkitty, mutta ei kuolinvuotta. Hän kuoli vasta sodan jälkeen Kokemäellä. Kotiseutupäivänä Ilkka kävi jälleen puhdistamassa kiven ja poistamassa kasvillisuutta sen päältä. Toinenkin kivi on alueelta löydetty. Räisäläismies löysi isänsä hautakiven. Neljän miehen voimin kivi nostettiin kyytiin ja mies kuljetti sen Suomeen. Sijoituspaikka sille löytyi, kun mies sai kuoltuaan siitä haudalleen muistokiven. Synnytyspaikka Räisälässä ja Käkisalmessa Räisälän tuntijoita olisi kaivattu, koska kukaan ei tiennyt missä Räisälässä on käyty synnyttämässä, siis muualla kuin saunassa. Raija Hakala ja Ritva Liski olivat saaneet äitinsä piirtämän kartan, minkä avulla he löysivät vanhempiensa kotipaikan Vpl. Pyhäjärven Konnitsan kylän Kiimajärven rannalta. Raija, sisaruksista vanhempi, syntyi jatkosodan aikana Karjalassa. Hänen äitinsä on kertonut käyneensä synnyttämässä hänet jossain Räisälän puolella. Kukaan ei osannut sanoa missä sellainen paikka on ollut. Kenraaliluutnantti Rauno Meriö piti syntymäkaupungissaan pääjuhlan juhlapuheen. Hän kertoi Käkisalmessa olleen aikoinaan pienen synnytyslaitoksen. - Siin pienes puutalos syntyi ensiks äiti ja sit synnyin mie. Olha siin joitaki vuosii välis, mut lääkäri oli sama, tohtori Miettinen. Meriö totesi puheessaan, että vaikka alueiden menettäminen 60 vuotta sitten oli oikeuden vastaista, se ei saa johtaa vihaan. - Meidän on hoidettava nykyistä tilannetta. Se tapahtuu rakentamalla positiivisille tunteille. Meidän on ymmärrettävä venäläisiä. Paikallisten kanssa voi puhua suoraan asioista. He vaistoavat herkästi puhuuko totta vai onko lipevä. - Reaalipoliitikot eivät ymmärrä, ettei asioista puhumista tarvitse pelätä. Asiat voidaan ottaa esiin. Venäläinen Russki Kurjer kirjoitti 8.7.04, että Suomelta saadut alueet, myös Viipuri, ovat tällä hetkellä niin nöyryyttävässä kunnossa, että on helppo yhtyä väitteeseen: Venäjä ei tarvitse (luovutettua) Karjalaa.

Kullervo Huppunen

Takaisin syyskuun lehteen