|
Lauantaina aamupäivällä oli ohjelmassa
kukkalaitteiden lasku
luovutetun alueen pitäjien muistomerkeillä.
Räisälän kirkon edustalle
kokoontui yli 40 henkeä, kun
Räisäläisten Säätiön edustajat Ilkka
Suutari ja Juhani Huppunen sekä
Aili Matinaho o.s. Väkiparta
Siirlahden kylän edustajana laskivat
kukat.
Siirlahtelaiset olivat käyneet
juhlistamassa kansakouluopetuksen
alkamista kylässään 100 vuotta
sitten. Kylän koulu toimii nykyisin
lasten kesäsiirtolana. 38
matkalaisen mukana oli 10 entistä
koulun oppilasta sekä monia ensikertalaisia
ja nuorta polvea. Kotiseutupäivänä
perjantaina he pitivät
vaikuttavan juhlan entisellä
kylän koululla.
Hautakiviä on löytynyt
Räisälän kirkon vieressä oleva
suomalaisten hautausmaa tasoitettiin
jossain vaiheessa venäläisten
toimesta. Hautakiviä vietiin
muuhun käyttöön. Kaikkia ei
ole kuitenkaan poistettu. |
ja haudatun
sukuhautaan. Erikoisuutena on
isoäidin Maria Suutarin nimi kivessä.
Syntymävuosi on merkitty,
mutta ei kuolinvuotta. Hän kuoli
vasta sodan jälkeen Kokemäellä.
Kotiseutupäivänä Ilkka kävi jälleen
puhdistamassa kiven ja poistamassa
kasvillisuutta sen päältä.
Toinenkin kivi on alueelta löydetty. Räisäläismies löysi isänsä
hautakiven. Neljän miehen voimin
kivi nostettiin kyytiin ja mies
kuljetti sen Suomeen. Sijoituspaikka
sille löytyi, kun mies sai
kuoltuaan siitä haudalleen muistokiven.
Synnytyspaikka Räisälässä ja
Käkisalmessa
Räisälän tuntijoita olisi kaivattu,
koska kukaan ei tiennyt missä
Räisälässä on käyty synnyttämässä,
siis muualla kuin saunassa.
Raija Hakala ja Ritva Liski olivat
saaneet äitinsä piirtämän kartan,
minkä avulla he löysivät vanhempiensa
kotipaikan Vpl. Pyhäjärven
Konnitsan kylän Kiimajärven
rannalta. Raija, sisaruksista
vanhempi, syntyi jatkosodan aikana
Karjalassa. Hänen äitinsä on
kertonut käyneensä synnyttämässä
hänet jossain Räisälän puolella.
Kukaan ei osannut sanoa missä
sellainen paikka on ollut.
Kenraaliluutnantti Rauno Meriö
piti syntymäkaupungissaan pääjuhlan
juhlapuheen. Hän kertoi
Käkisalmessa olleen aikoinaan
pienen synnytyslaitoksen.
- Siin pienes puutalos syntyi ensiks
äiti ja sit synnyin mie. Olha
siin joitaki vuosii välis, mut lääkäri
oli sama, tohtori Miettinen.
Meriö totesi puheessaan, että
vaikka alueiden menettäminen 60
vuotta sitten oli oikeuden vastaista,
se ei saa johtaa vihaan.
- Meidän on hoidettava nykyistä
tilannetta. Se tapahtuu rakentamalla
positiivisille tunteille. Meidän
on ymmärrettävä venäläisiä.
Paikallisten kanssa voi puhua
suoraan asioista. He vaistoavat
herkästi puhuuko totta vai onko
lipevä.
- Reaalipoliitikot eivät ymmärrä,
ettei asioista puhumista tarvitse
pelätä. Asiat voidaan ottaa
esiin. Venäläinen Russki Kurjer
kirjoitti 8.7.04, että Suomelta saadut
alueet, myös Viipuri, ovat tällä
hetkellä niin nöyryyttävässä kunnossa,
että on helppo yhtyä väitteeseen:
Venäjä ei tarvitse (luovutettua)
Karjalaa. |
Takaisin syyskuun lehteen |
|