Kauniiden muistojen opinahjo: Siirlahden koulu palveli kylän suomalaisia asukkaita vuoteen 1944.
Nykyään se on venäläislasten kesäsiirtolana.
Koulu oli järjestyksessä pitäjän
viides, sillä Räisälän ensimmäinen
kansakoulu oli perustettu
kirkonkylään jo v.1872 ja seuraavat
Unnunkoskelle, Särkisaloon
ja Tiuriin v.1890.
Aloitteen kansakoulun perustamisesta
Siirlahteen teki aikanaan
nuoruuden innolla kaikissa edistykseen
tähtäävissä asioissa toiminut
mv. Tuomas Jääskeläinen.
Hanke kohtasi aluksi kuntakokouksessa
ankaraa vastustusta, sillä
tiesihän uuden kansakoulun perustaminen
lisämenoja kunnalle.
Jääskeläinen ajoi kuitenkin kouluasiaa
peräänantamattomasti, ja
viimein tulikin kuntakokouksessa
myönteinen päätös kansakoulun
perustamisesta Siirlahteen.
Historia
Siirlahden kansakoulu aloitti toimintansa 26.09.1904 aluksi ahtaissa ja puutteellisissa, Juho ja Matti Matikalta vuokratuissa tiloissa Pärttylissä. Niinpä oman koulutalon rakentamishanke pantiin välittömästi vireille. Koulua varten ostettiin ensin puolentoista hehtaarin tontti mv. Aadam ja Antti Kuismalta. Rakennukseen tarvittava puutavara kerättiin maanomistajilta, joita velvoitettiin luovuttamaan rakennuspuita manttaalilukujensa mukaisessa suhteessa. Puutavaraa kertyikin talvella 1905/1906 riittävästi koulutalon rakentamista varten. Koulurakennukseen tuli kaksi hyvin tilavaa luokkaa, oppilaseteinen, ulkoeteinen ja yhden opettajan asunto. Rakentamisen urakoi räisäläinen Tuomas Klemetti 11000 silloisella markalla. Hänen ja hänen apulaistensa työn laatua kelpaa tarkastella vielä tänäkin päivänä ! Syyslukukausi 1907 päästiin aloittamaan upouudessa koulutalossa. Koulun ensimmäiseen johtokuntaan kuuluivat ainakin maanviljelijät Pekka Henttinen, Antti Kuisma, Matti Huppunen ja Tuomas Jääskeläinen, joka kuului johtokuntaan yli kolmekymmentä vuotta ja toimi koko sen ajan myös johtokunnan puheenjohtajana.Koulun ensimmäisiä oppilaita olivat mm. Anni Virolainen, Maria Virolainen, Toivo Virolainen, Toivo Kuisma, Maiju Kuisma, Pekka Repo, Yrjö Asikainen, Tuomas Kiuru, Juho Jääskeläinen, Hilda Jääskeläinen, Simo Matikka ja Juho Menna. Siirlahden kansakoulun ensimmäinen opettaja oli Heikki Hokkanen, joka opetti siirlahtelaisia v.1904-1906. Hän asui Lammasmäen Suiniemellä ja oli kiertokoulunopettaja, joka toimi useissa kansakoulupiireissä aluksi ensimmäisenä opettajana. Hän oli innokas kansakoulun ystävä, ja Räisälän koulujen perustamisessa hänellä oli kunnallismiehenä merkittävä osuus. Hänellä oli ”terävä kynä” ja hän kirjoitteli paljon sanomalehtiin sekä runomittaista että suorasanaista tekstiä. Hänet tunnettiin myös taitavana musiikkimiehenä. Hänen jälkeensä tuli Siirlahteen opettajaksi nykyisellä Hämeenkoskella syntynyt Anton Perttula, joka teki koulupiirissä pitkän ja ansiokkaan päivätyön vuosina 1906-1940 ja 1942-1944. 1935 kevääseen asti toimi myös Hytinlahden 18-viikkoisen alakoulun opettajana. Siirlahden alakoulun päätoimisena opettajana hän työskenteli v. 1935-1940 ja 1942-1944.
Kansakoulun vaikutukset silloisessa yhteiskunnassa
Kun kuvittelemme sadan vuoden takaista kannakselaista maaseutupitäjää ja sen erillään elävää kyläkuntaa, ymmärrämme, että kansakouluopetuksen aloittamisella oli varmasti suuremmat yhteiskunnalliset vaikutukset kylän elämään ja ihmisten valistuneisuuden ja hyvinvoinnin lisääntymiseen, kuin olisi konsanaan ollut peruskoulun tulolla 1970-luvulla vastaavanlaiselle seudulle. Ensinnäkin valmiudet osallistua ja vaikuttaa yhteisiin asioihin yleistyivät, kun luku-, kirjoitus- ja laskutaito tulivat jokaisen ulottuville.
Kansakouluihin perustetut kirjastot
loivat kyläläisille, sekä nuorille
että vanhoille , mahdollisuuden
perehtyä niin kaunokirjallisuuteen
kuin tietokirjallisuuteenkin.
Kansakoulunopettajat, joita hyvässä
mielessä alettiin kutsua jopa
kansankynttilöiksi, olivat usein
kutsumusammattiin hakeutuneita
aatteellisia ihmisiä, jotka eivät vetäneet
rajaa työ- ja vapaa-aikansa
välille vaan toimivat vetäjinä muun muassa koulupiiriinsä
perustamissaan nuorisoseuroissa,
laulukuoroissa, opinto-
ja näytelmäkerhoissa, urheiluseuroissa ja
suojeluskunnan kyläosastoissa.
näytelmäkerho,
opintopiirejä ja sekakuoro, joka
osallistui mm. Viipurin laulujuhlille
v. 1934. Myös urheileminen
eri muotoineen oli näkyvästi
esillä nuorisoseuran toiminnassa.
Nuorisoseura osti v. 1920 tontinkin
taloa varten, mutta rahoitusvaikeuksien
vuoksi oma talo jäi
kuitenkin haaveeksi. V. 1938 suojeluskunnan
kyläosaston kanssa
taloa kuitenkin päästiin rakentamaan,
ja Siirlahden suojeluskunnan
talo valmistui juuri talvisodan
kynnyksellä v. 1939.
Kyläkokous vuonna 2003
Siirlahden, kuten monen muunkin Räisälän koulupiirin entiset asukkaat ja heidän jälkeläisensä kokoontuvat vuosittain tapaamaan naapureitaan ja ystäviään. Kyläkokouksessa vuonna 2003 todettiin kansakouluopetuksen edellä kuvatut käänteentekevät vaikutukset Siirlahden elämään ja toivottiin kylätoimikunnan järjestävän kyläläisille mahdollisuuksia muistella ja juhlia vuonna 2004 Siirlahden kansakoulun 100-vuotista taivalta. Kokouksen päätöksen velvoittamana toimikunta ryhtyikin tuumasta toimeen:Muistelutilaisuus Siirlahdessa 23.07.2004
Kylätoimikunta on pyrkinyt organisoimaan yhteisen kotiseutumatkan joka toinen vuosi, mutta tänä vuonna järjestettiin 22.- 25.07. poikkeukselliseti ylimääräinen matka Siirlahteen nimenomaan kansakouluopetuksen 100- vuotisjuhlamatkana, jolle toivottiin mukaan mahdollisimman monta koulun entistä oppilasta. Matkan vastuullisena järjestäjänä oli Vistamatkat Oy ja vetäjinä toimivat Seppo Santala, Veikko Malaska ja Antti Kuisma. Osallistujia oli kaikkiaan 38, joista entisiä oppilaita 10, vanhin 85-vuotias. Tänä kesänä poikkeuksellisesti sateet eivät kiusanneet matkalaisia, vaan sää oli koko ajan mitä parhain. Myöskään hyttyset eivät olleet häiritsemässä yhteislaulu- ja makkaranpaistohetkiä iltanuotiolla Käkisalmen Vapaa-Ajassa.Perjantai 23.07.2004 oli varat- 4 tu käynteihin kotipaikoille ja iltapäivällä vietettyyn muistelutilaisuuteen. Se pidettiin Siirlahden kansakoululla, jossa vuodesta 1948 alkaen on toiminut pietarilaisten lasten kesäsiirtola (nimeltään nykyisin Kosmonaut II). Käkisalmelaisen Natalia Goundryjevan avustamana oli ennakolta tunnusteltu mahdollisuutta viettää vaatimaton muistohetki koululla tai sen pihalla ja tutustua sen jälkeen koulun nykyiseen käyttöön ja kuntoon. Lisäksi oli esitetty kesäsiirtolalle mahdollisuutta omiin esityksiin tilaisuudessa. Suuri olikin hämmästyksemme, kun kotikonnuilta koululle palavissamme palattuamme kohtasimme koko kesäsiirtolan väen (henkilöstö + n.200 eri-ikäistä lasta) järjestäytyneenä ent. urheilukentälle neliöön hyvissä ajoin kesäsiirtolan johtajan Vladimir Karachovin, varajohtajan Alla Popovan ja lasten poliklinikan ylilääkärin Albina Nikolajevnan johdolla. Esiintymislavan kaiteeseen oli kiinnitetty suomenkielinen tervetulotoivotus, ja kovaäänislaitteet oli viritetty vahvistamaan esityksiä. Muistotilaisuudesta muodostuikin yhteinen lämminhenkinen siirlahtelais-zavetnojelainen juhla! Ensiksi esiintyivät nykyiset zavetnojelaiset eli kesäsiirtolan pietarilaislapset. Saimme nähdä kolme musiikkisäesteistä kuvaelmaa.
Lue lisää Räisäläinen 03/04 lehdestä.
Antti Kuisma