Varhaista historiaa

Pähkinäsaaren rauhan (1323) jälkeen Räisälä kuului novgorodilaisten ja sittemmin venäläisten valtapiiriin sen luoteisena pogostana ja rajapitäjänä. Se koki samat kohtalot kuin muutkin itäiset rajaseudut 1600-luvun molemmin puolin, ja oli vuosikymmeniä idän ja lännen taistelukenttänä.
Ruotsin vallan ajan Räisälä oli suureksi osaksi läänitettynä, ensin sotakomissaari Eerik Antinpoika Tranalle vuodesta 1626 ja sen jälkeen hänen sukulaisilleen. Näihin Räisälän kartanon läänityksiin kuuluivat myös Käkisalmen pitäjä ja Kaukola melkein kokonaan. Kuusi vuotta myöhemmin Trana sai myös Kahvenitsan kylän Pyhäjärveltä. Itsestään hän käytti nimitystä "Räisälän ja Suotniemen herra".

Räisälä oli niitä harvoja Kannaksen pitäjiä, jotka eivät myöhemmin kuuluneet venäläisten lahjoitusmaa-alueisiin. Sillä olikin tästä johtuen myöhemmin huomattavasti paremmat perusedellytykset maanviljelyn ja muiden elinehtojensa hoitamiseen. Isojakokin pystyttiin Räisälässä toimittamaan jo puoli vuosisataa aiemmin kuin yleensä muualla Kannaksella.

Räisälässä oli vuonna 1635 oma kirkkoherra. Seurakunnan ikä lasketaan tuosta vuodesta. Silloinen seurakunta oli alueeltaan suuri, sillä myös Kaukola kuului siihen vuoteen 1735. Pitäjän kirkko (neljäs) seisoo laakealla kalliolla ja on säilynyt suhteellisen hyvässä kunnossa.

ilmakuva

Hautausmaa-alue

Edellinen sivu

Takaisin aloitussivulle