Väkeä kuin Räisälän kirkolla Mikkelisunnuntaina

Ihan ensimmäiset Räisälä-juhlat

pidettiin 60 vuotta sitten Kokemäellä 29.9.1946

Noin puoli vuotta ennen kuin Räisäläisten Säätiö perustettiin, pidettiin ensimmäiset Räisälä-juhlat Kokemäellä syyskuussa 1946. Pitäjälehtemme alkoi ilmestyä vasta lähes kymmenen vuotta myöhemmin, mutta kouluneuvos Matti Kähärin toimesta tallennettiin Räisäläisen sivuille tapahtumasta kertonut uutinen. Numerossa 2/1979 on tallennettuna Lallin ihan ensimmäisestä Räisälä-juhlasta julkaisema juttu kokonaisuudessaan. Kuvia ei ollut siihen aikaan helppo saada lehteen, joten ei niitä tässäkään artikkelissa ollut. Seuraavassa Lallin numerossa 226/1946 julkaistu alkuperäisteksti.

Räisälän päivä Kokemäellä

Satamäärin yleisöä Pohjanmaalta, Turusta ja Uudeltamaalta saakka

Karjala-juhlaa vietettiin viime sunnuntaina Kokemäellä Räisälän kunnan hoitokunnan toimiessa juhlan järjestäjänä. Aamupäivällä pidettiin Kokemäen kirkossa juhlajumalanpalvelus, jossa saarnasi kirkkoherra J. T. Helasvuo. Liturgina toimi pastori O. Honkkila.

Kirkonmenojen päätyttyä kokoonnuttiin Kokemäen sankarihaudalle, jossa vietettiin mieliinpainuva kaatuneille omistettu muistohetki. Kun Köyliön Karjalaiset ry:n kuoro oli laulanut laulunopettaja Ilmi Paavilaisen johdolla Jerusalemin, piti Räisälän kansanopiston johtaja, maisteri M. Kähäri muistopuheen. Hän mainitsi, että maamme on vaatinut paljon hikeä, ennenkuin se on antanut leipää. Kansamme raskaan kärsimystien todistajina ovat nämäkin kummut. Näiden ääressä on meidän unohdettava kaikki se, mikä sitoo meitä tähän elämään. Niin kauan kuin me voimme nöyrinä ja kiitollisina kokoontua näitten kumpujen ääreen, niin kauan meillä on vapaa isänmaa. Puhuja laski sitten yhdessä mv Simo Lallukan ja mv Antti Junkkarin kanssa haudalle punamustin maakuntavärein kaunistetun seppeleen. Muistotilaisuuden päätteeksi veisattiin yhteisesti Isänmaan virsi.

Päiväjuhla
Kokemäen Seuratalossa

alkoi klo 14. Monisatalukuinen yleisöjoukko oli täyttänyt talon avarat suojat viimeistä sijaa ja seisomapaikkaa myöden.
Aluksi Kokemäen VPK:n soittokunta, johtajanaan kapellimestari Kaisla, esitti useita onnistuneita musiikkinumeroita. Tämän jälkeen piti tervehdyspuheen maanviljelijä Simo Lallukka ilmituoden sen suuren ilon, mitä juhlien järjestäjät tuntevat sen johdosta, että siirtoväen jakamattoman suosion saavuttanut maatalousministeri Viding on saapunut läsnäolollaan kunnioittamaan tätä juhlaa.
Omistaen sanansa kutsuvieraille ja juhlayleisölle hän toivoi, että tämäkin tilaisuus olisi omiaan lähentämään satakuntalaista ja karjalaista kansaa toisiinsa.
- Siirtoväki ja koko kansamme elää vaikeata aikaa. Näinollen herää kysymys, onko syytä tällä hetkellä juhlintaan. Mutta juhlien yhteenkokoontumisen avulla kansamme parhaiten säilyttää aatteellisen voimansa ja siveellisen ryhtinsä. Ankara työ ja usko tulevaisuuteen ovat ne voimat, joiden avulla Karjalan heimo ja koko kansamme selviytyy onnellisempaan elämään.
Köyliön Karjalainen sekakuoro lauloi Karjalan laulumaineelle uskolliseen tyyliin laulunopettaja Paavilaisen johdolla Madetojan Unikuvan, Sibeliuksen Romanssin ja Händellin Menuetin.
Tämän jälkeen astui yleisön eteen maatalousministeri Viding pitäen juhlapuheen. - Puhe on selostettu toisessa kohtaa lehdessämme (siis silloin Lallissa).
Juhlapuheen päätyttyä esitti khra Helasvuo, säestäjänään maisteri Veikko Helasvuo, mieltymyksellä kuultuja sellosooloja. Laulunopettaja Paavilainen, säestäjänään maisteri Helasvuo esitti soololaulua ja lopuksi asianajaja A. H. Javanainen lausui runoja.
Päiväjuhla päättyi yhteisesti laulettuun Maamme-lauluun.

Jalkapallo-ottelu
urheilukentällä

Urheilukentällä pelattiin ent. Räisälän Pamauksen ja kokemäkiläisten välinen jalkapallo-ottelu, edellisten haastamana.
Ottelu muodostui erittäin jännittäväksi, pitäen koko ajan katsomossa mielenkiinnon vireillä. Tavallisuudesta poikkeavaa oli se, että vieraspaikkakuntalaiset saivat suosionosoituksia paljon enemmän kuin omat. Vaikka Kokemäen penkkiurheilijat olivatkin saapuneet runsaslukuisina, eivät he kuitenkaan vetäneet lukumäärältään likikään vertoja karjalaisille, jotka juhlan päätyttyä tulivat "jännäämään" poikiaan.
Ensimmäinen puoliaika päättyi Pamauksen hyväksi 2-1. Toisella puoliajalla lisäsivät kumpainenkin vielä yhdellä maalilla. Näinollen peli päättyi räisäläisten hyväksi 3-2. Pelin loppupuolella oli kokemäkiläisten painostus kovempi, mutta räisäläisten maalivahti pelasti monta vakavaa tilannetta erinomaisella taidollaan.

Juhlailtama Seuratalossa alkoi klo 19 Kokemäen VPK:n torvisoittokunnan soittaessa kapellimestari Kaislan johdolla, jonka jälkeen maanviljelijä Hj. Lindgren toivotti vieraat tervetulleiksi, luoden samalla katsauksen Karjalan heimon evakkovaiheisiin.
- Isänmaan apuun luottaen lähti Karjalan kansa kaksi vuotta sitten 100-prosenttisesti kodeistaan Kanta-Suomen väestön keskuuteen. Paljon surua ja huolta on saanut siirtoväki kokea ja vain vähän on ollut iloa, mutta siirtoväki ei ole menettänyt uskoaan tulevaisuuteen. Taitonsa, tarmonsa ja sisunsa avulla se raivaa tien parempaan huomeneen.
Maanviljelijä Kauko Jortikan esitettyä sydämeenkäypää lausuntaa, esiintyi Karjalan sekakuoro opettaja Paavilaisen johdolla. Maisteri Väinö Kaasalainen puhui aiheenaan karjalainen hengenviljely: laulu ja soitto Karjalan heimon jokapäiväisessä elämässä. Hän totesi, että vesistöjen varret ovat tunnettuja sivistyskeskuksia.
- Kulttuurikeskuksiksi ovat jo varhaisina aikoina tulleet Vuoksen, Kokemäenjoen ja Auran rannat. Vuoksen rannalla kulki kehitys nopein askelin eteenpäin. Henkinen elämä elpyi, tehtaita nousi, maanviljelys voimaperäistyi. Vuoksen lehdot ja satakielen laulut rantapuissa tulevat kauan soimaan karjalaisten sielussa. Ahkeralla työllä ja uurastuksella tulee Räisälän heimo saavuttamaan hyvinvointinsa satakuntalaisessa maaperässä. Kerran tulevat siirtoväki ja kanta-asukkaat sulautumaan yhteen muodostaen yhtenäisen voimakkaan Suomen kansan.
Maisteri Veikko Helasvuo soitti Sibeliuksen kolme sävellystä pianolle. Neidit Elvi ja Annikki Lallukka lauloivat duettoja maisteri Helasvuon säestyksellä.
Iltajuhla päättyi amatöörivoimin taidokkaasti esitettyyn Kersti Bergrothin kirjoittamaan 3-osaiseen antrealaismurteiseen kansannäytelmään Anu ja Mikko.

Väkeä kuin Räisälän kirkolla Mikkelisunnuntaina Etelä-Pohjanmaalta, Uudeltamaalta, Turun seudulta ja rajan pinnasta oli kerääntynyt Karjalan kansaa Räisälän juhlille Kokemäelle. Tämä yhdessä vietetty hetki oli omiaan yhdistämään heimon jäseniä toisiinsa. Samalla se lujitti niitä siteitä ja sitä yhteenkuuluvaisuuden tunnetta, mikä vallitsee Karjalan heimon ja muun väestön välillä. Karjala-juhla muodostui herkäksi, rakentavaksi hetkeksi siirtoväen taipaleelle. Maisteri Kaasalainen sanoi juhlakansaa kirkonmäellä katseltuaan, että on kuin ennen Räisälän kirkolla Mikkelisunnuntaina.

Takaisin etusivulle