Kunnianosoitus Eurajoen sankarihaudoilla.

70. Räisälä-juhla Eurajoella

Pitäjäjuhlaa vietettiin jälleen kaksipäiväisenä

Tämänvuotisen Räisälä-juhlan pääjärjestelyvastuu oli Eurajoen Karjalaseuralla, joka kantoi sen mallikelpoisesti. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty -teema yhdistettynä voimakkaaseen talkoohenkeen loivat mainiot edellytykset onnistuneelle juhlinnalle Eurajoen yhteiskoulun tiloissa. Räisälä-juhlan tilaisuudet juonsi rennolla ja rutinoidulla tyylillään Eurajoen kulttuurisihteeri Pirjo Jaakkola.

Muistojen iltapäivä

Juhlinta aloitettiin lauantaina Muistojen iltapäivällä, johon oli saapunut vajaa 200 vierasta. Eurajoen kirkkoherra Asko Riihimäki johti alkuhartauden ja toi seurakunnan tervehdyksen. Hän painotti tarvetta elää toisia kunnioittaen.
-Ihminen, joka on juureton, on myös siivetön ja näköalaton. On opittava elämään ihmisiksi nimenomaan tässä reaalimaailmassa eikä vain virtuaalielämässä, puhuja korosti.

Tilaisuuden monipuolisesta ja taidokkaasti esitetystä musiikista vastasivat paikalliset ammattilaiset kanttori Maria Verronen ja laulunopettaja Solja Virta sekä Soljan johtama lapsikuoro Taikasävel. Äitinsä puolelta räisäläisjuurinen Petri Reponen tarkasteli isovanhempiensa jatkosodan aikaiseen kirjeenvaihtoon nojautuen näiden elämäntaivalta sodan epävarmoista olosuhteista asettumiseen uusille asuinsijoille Satakuntaan. Nuoren sotilaan kirjeistä rakastetulleen luetut katkelmat heijastivat koskettavasti sekä yksilön että sotaa käyvän kansakunnan jatkosodan eri vaiheissa kokemia tuntoja sodasta ja sen lopputuloksesta.

Pitäjäjuhlan aikana nousi useaan otteeseen esiin tarve saada nuoriso mukaan ja kiinnostumaan perinteiden ylläpitämisestä. Tässä suhteessa ollaan kohtalon kysymysten äärellä. Eurajoen Karjalaseura antoi erinomaisen esimerkin muille ”herättelystä” järjestämällä Eurajoen peruskoulun 8-luokkalaisille karjalaisaiheisen kilpailun. Eurajoen kulttuurisihteeri Pirjo Jaakkola ja Karjalaseuran varapuheenjohtaja Risto Kovanen esittelivät yleisölle ideointikilpailun tuloksia.
– Työt kertovat sekä opettajien että oppilaiden innostumisesta ja kiinnostumisesta karjalaisuudesta, iloitsivat esittelijät.
Säätiön nykyinen kunniapuheenjohtaja Juhani Kaatonen kertoi Räisäläisten Säätiön perustamisesta ja sen monipuolisesta toiminnasta kuluneina vuosikymmeninä. Viime vuonna Köyliössä avatun Räisälä-keskuksen toimintaa valotti keskuksessa toimivan Räisälä-museon museovastaava Antti Kuisma.

Juhani Kaatonen kertoi Räisäläisten Säätiön perustamisesta.

Juhlamessu ja kunnianosoitukset

Sunnuntaina pidetyssä juhlamessussa toimi liturgina kirkkoherra Asko Riihimäki ja saarnan piti kirkkoherra Antero Honkkila. Kanttorina oli Maria Verronen ja tekstinlukijoina Virpi Verronen- Lepistö (vanha Testamentti) ja Maria Nieminen (Uusi Testamentti). Aarne Pelkosen lauluesitykset jumalanpalveluksessa olivat mieleenpainuvia elämyksiä. Juhlamessun jälkeen suoritettiin kunniaosoitukset Sankarihaudalla ja Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkillä. Musiikkiesityksestä huolehti Esa Laihonen, trumpetti. Puheen piti Janina Jalonen.

Pääjuhla

Pääjuhlassa oli runsaat 300 vierasta. Pääjuhlan avasi Räisäläisten Säätiön hallituksen puheenjohtaja Jouko Perttu todeten, että Eurajoelle sijoittui aikanaan yli 350 räisäläistä ja he löysivät näin täältä uuden asuinsijansa.
-Räisäläisiä on osallistunut myös Eurajoen kehittämiseen monilla yhteiskunnan osa-alueilla ja se on tuonut oman piristävän lisänsä jäyhään satakuntalaiseen elämänmenoon. Se on samalla tuonut myös avarakatseisuutta ja laajentanut suvaitsevaisuutta.
-Tuon tuoreet terveiset Räisälästä eli nykyisestä Melnikovosta, josta saavuimme myöhään torstai-iltana säätiön varapuheenjohtaja Aimo Kaleniuksen retkikunnan kanssa. Pääsimme Aimon kanssa tapaamaan ja esittäytymään Melnikovon väliaikaiselle kunnanjohtaja Sergei Nikolajeville. Otimme esille meille tärkeitä asioita kuten infotaulun pystyttäminen ensi vuonna Räisälän kirkon ja hautamuistomerkin viereen sekä hautausmaan rajamerkkien korjauksen. Totesimme yhteistyön sujuneen erinomaisesti ja uskomme hyvien suhteiden yhä jatkuvan.
-Haluan kiittää Eurajoen karjalaseuraa juhlien organisoinnista. Haluan myös tässä yhteydessä toivottaa kaikki tervetulleeksi ensi vuonna pidettäviin Räisälä-juhliin Kiukaisiin. Kiukaisten kirkonkylän puolella ei aiemmin näitä juhlia ole järjestettykään, mutta ensi vuonna olette kaikki sydämellisesti tervetulleita Kiukaisiin.

”Luja usko ja päättäväisyys vievät läpi harmaan kiven”

Juhlaan Eurajoen kunnan tervehdyksen tuonut kunnanjohtaja Harri Hiitiö totesi karjalaisuuden merkitsevän toisen ja kolmannen polven karjalaisilla eri asioita kuin Karjalassa syntyneillä. Karjalaisuus säilyy kuitenkin luonteen laadussa: Lasi on puoliksi täysi eikä puolityhjä!
-Lähes 400 evakon tulo Eurajoelle 70 vuotta sitten merkitsi virkistävää lisää kunnan elämään, ja siitä on heijastumia nähtävissä tänäkin päivänä, sanoi kunnanjohtaja Harri Hiitiö.

Pääkaupungin Räisäläiset ry:n puheenjohtaja Sami Suviranta palautti seuransa tervehdyksessä mieliin voimakkaan yhteenkuuluvaisuuden, jota räisäläiset tunsivat toisiaan kohtaan sodan jälkeisinä vuosina: Kaikkha myö ollaa tuttuloi! Vuonna 1953 perustettu yhdistys toimii edelleen vireästi pääkaupunkiseudulla ja pyrkii vaalimaan sielläkin räisäläisiä kulttuuriperinteitä.

Rovasti Antero Honkkila kertoi myönteisistä yhteistyökokemuksista Ylöjärven seurakunnan ja entiseen Kaukolaan syntyneen pienen evankelisluterilaisen seurakunnan kesken todistaen kokemuksillaan jälleen todeksi, miten luja usko ja päättäväisyys vievät edelleenkin läpi harmaan kiven: Täydellisessä rappiotilassa ollut Kaukolan kirkko on jälleen ainakin osittain alkuperäisessä käytössä, kun sen sisään on rakennettu pieni kappeli jumalanpalveluksia varten. Torniin on rakennettu museo, jossa kerrotaan kirkon vaiheista ja suunnitelmissa on koko kirkkosalin kunnostaminen jumalanpalveluskäyttöön, mikäli vallanpitäjät eivät aseta toiminnalle tulevaisuudessa uusia esteitä.

Musiikkiesitykset olivat korkeatasoisia

Tämänvuotisen juhlan musiikillinen anti oli valtakunnallisestikin erittäin korkeatasoista, kun juhlamessussa ja pääjuhlassa lauloi sekä Lappeenrannan valtakunnallisen laulukilpailun 2013 että kansainvälisen Sibelius-laulukilpailun 2015 voittanut baritoni Aarne Pelkonen. Saavutettu menestys ei kuitenkaan millään tavoin heijastunut hänen olemuksessaan, kun hän luontevasti johdatteli kuulijat esittämiensä teosten saloihin. Aarnen jo edesmennyt räisäläinen isä Martti oli yksi siirlahtelaisen Taavetti Pelkosen poikakatraasta, johon kuuluvat myös pappisveljekset Pentti ja Hannu, monesti juhlamessussa saarnanneet. Äiti-Marketta oli juhlassa paikalla kuuntelemassa varsinkin lied- ja oratoriolaulajana uraa luovan poikansa esityksiä.

Lauluryhmä Soljuva esiintyi johtajanaan Soila Virta.

Aarne Pelkonen lauloi aluksi yksin säestäjänään Maria Verronen esittäen sekä surua että kirkasta iloa ilmaiseviksi luonnehtimansa laulut Laps olet köyhän kauniin Karjalan ja Reppurin laulun, jotka yleisö otti vastaan raikuvin suosionosoituksin.

Myöhemmin hän esiintyi yhdessä eurajokelaisen musiikkiammattilaisen Solja Virran kanssa, jolla on äitinsä vanhempien puolelta myös räisäläiset sukujuuret (Toivo ja Laina Luukkanen). He esittivät Oskar Merikannon säveltämät teokset Soipa kieli ja Oi kiitos sä Luojani armoinen Maria Verrosen säestämänä. Aarnen täyteläinen baritoni ja Soljan kirkas sopraano soivat erittäin hyvin yhdessä, ja niinpä kuulijat palkitsivatkin duon suorituksen seisaalleen nousten ja mahtavin aplodein.

Juhlan musiikillista kokonaisuutta täydensivät vivahteikkailla esityksillään vielä lauluryhmä Soljuvat, johtajanaan Solja Virta ja pianisti Maria Verronen.

Anna-Liisa Määttänen esitti koruttomasti, mutta sydämeen käyvästi runon Raippalansalmi, jonka on kirjoittanut hänen sisarensa Meeri Mäkitalo. Sisarusten koti sijaitsi Räisälän Hytinlahdessa lähellä Raippalansalmea, joka on läntinen osa Vuokseen laskevaa Ollanselkää.

Juhlapuhujana toiminnanjohtaja Satu Hallenberg

Juhlapuhujaksi 70-vuotisjuhlaan lupautunut Karjalan Liiton hallituksen puheenjohtaja Marjo Matikainen-Kallström oli ikävä kyllä estynyt terveydellisistä syistä saapumasta juhlaan, mutta Liiton toiminnanjohtaja Satu Hallenberg hoiti pikahälytettynä ”sijaisena” tehtävän kiitettävästi.

Puhuja palautti mieliin tapahtumat 70 vuotta sitten todeten karjalaisten evakuoinnin ja asuttamisen olevan ainutlaatuista maailmassa. Naapurit pyrittiin sijoittamaan samoille seuduille, vanhoja tuttuja ei erotettu toisistaan, ja niin syntyivät edellytykset sodan jälkeiselle karjalaiselle yhdistystoiminnalle. Yhdistystoiminnan suunnitteluun hän tarjosi vanhaa afrikkalaista viisautta: Kun suunnitellaan tulevaisuutta, on edettävä selkä edellä, eli näkyvissä olevista menneistä kokemuksista on otettava opiksi.
-Evakot tukivat uusille asuinsijoille asetuttaessa toinen toisiaan. Nyt tästä olisi syytä ottaa opiksi aikana, jolloin kansalaisjärjestöjen yhteistyötä kaivattaisiin erityisesti. Karjalan Liitto tarjoaa mahdollisuuden tähän toimiessaan valtakunnallisena kattojärjestönä karjalaisuuden perinnettä vaalittaessa ja edistettäessä.

Satu Hallenberg totesi lopuksi Räisäläisten Säätiön perustaman Räisälä-keskuksen olevan jatkumoa ”Karjalan arkeologian isän” ja ”Karjalan ruhtinaan”, räisäläisen Peter Theodor Schvindtin aloittamalle kulttuuriperinnön vaalimiselle ja tallentamiselle tuleville sukupolville.

Huomionosoitukset

Huomionosoituksina räisäläisyyden hyväksi tehdystä tuloksellisesta työstä jaettiin Karjalan Liiton hopeinen ansiomerkki Risto Luukkaselle ja pronssinen ansiomerkki Raija Jaloselle sekä kruunulliset Räisälä-rintamerkit Jaakko Isokalliolle, Risto Kovaselle, Anne-Helena Luukkaselle, Eeva-Kaarina Luukkaselle ja Mirja Paasikivelle, kaikki Eurajoen Karjala-seurasta, sekä Tuula Lindqvistille, Jouko Pertulle, Ilkka Puukalle ja Leo Saveljeffille Räisäläisten Säätiöstä. Lisäksi luovutettiin Eurajoen Karjala-seuran kunniapuheenjohtajalle Pekka Matikalle Räisälä-standaari nro 103. Huomionosoitusten saajien puolesta esitti kiitokset Ilkka Puukka.

Juhlassa jaettiin myös huomionosoituksia.

”Nuoriso on herätettävä tunnistamaan juurensa”

Räisälä-juhlan päätössanat ja kiitokset onnistuneista juhlajärjestelyistä esitti Säätiön valtuuskunnan puheenjohtaja Ilkka Puukka, jonka keskeisenä viestinä juhlavieraille oli nuorison herättäminen tunnistamaan juurensa ja kiinnostumaan räisäläisyydestä. Tässä häntä tuki kolmannen sukupolven räisäläinen, Säätiön valtuuskunnan varajäseneksi valittu Marika Issakoff, joka peräänkuulutti vanhemman ja nuoremman sukupolven yhteistyötä perinteen vaalimisessa vaikkapa yhteisin Räisälä-pelituokioin tai perinteellisin puhde- ja perinnetöin, esimerkkinä kokeilemansa pellavan käsittely kotiseutupäivillä.

Nuorison aktivoinnissa tarvitaan koko räisäläisyhteisön voimainponnistusta. Jos tähän haasteeseen suhtaudutaan riittävällä vakavuudella, niin silloin on räisäläisyyden ja myös Räisäläisten Säätiön tulevaisuus turvattu, uskoo Ilkka Puukka.

Lopuksi puheenjohtaja toivotti juhlavieraat tervetulleiksi seuraaville Räisälä-juhlille Euran Kiukaisiin ensi vuonna.

Kuvia vuoden 2015 Räisälä-juhlasta
Takaisin etusivulle