Lallin koulun juhlasalin eturivissä istuvat vasemmalta: Veli-Pekka Suni, Mauri Tenhonen,
Milja Puukka, Matti Vanhanen, Ilkka Puukka ja Jouko Hämäläinen.

68. Räisälä-juhla Köyliössä

Pitäjäjuhlaa vietettiin nyt toista kertaa yksipäiväisenä.

Räisälä-juhlat 30.6. Köyliössä olivat räisäläisten suuri voimannäyttö ja järjestelyvastuu oli pelkästään Räisäläisten Säätiön harteilla. Juhlamessussa Köyliön kirkko oli täynnä ja Lallin koululla nähtiin lähes 400 juhlavierasta!

Päivä alkoi perinteellisesti Jumalanpalveluksela. Kirkkoherra Heikki Pelkosen saarna alkoi lauseella ”Ihminen päättää, Jumala säätää!”. Aimo Kalenius soitti paimenhuilullaan kanttori Johannes Perkon säestämänä. Rovasti Sakari Vuola suoritti liturgian. Leo Saveljeff luki tekstejä Raamatusta ja perinteiseen tapaan nautittiin Herran ehtoollinen.

Kunnianosoitus sankarihaudalla ja Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkillä:
Räisäläisten Säätiön valtuuskunnan puheenjohtaja Ilkka Puukka laski seppeleen säätiön sihteeri Kirsti Mäkitalon kanssa. Jenna ja Sofia soittivat klarineteilla Von Kothen Hymmin. Räisäläistautainen Jyri Huppunen piti puheen. Sankarihaudalla laulettiin lopuksi virsi ”Sun kätes Herra voimakkaan suo olla turva Suomenmaan” Esilaulajan toimi kanttori Johannes Perko.


Kunnianosoitus sankarihaudalla, Eveliina ja Juho Rouhiainen.

Kirkonmenojen jälkeen juhlaväki siirtyi pääjuhlaan Lallin koululle. Ruokailun jälkeen aloitettiin pääjuhla Karjalaisten laululla Solinan säestyksellä. Tervehdyspuheen piti Räisäläisten Säätiön hallituksen puheenjohtaja Antti Kuisma.

Antti Kuisma tervehdyspuheessaan:
Räisäläisten Säätiön osalta eletään merkittävien muutosten aikaa. Valtuuskunnan johto on uusissa käsissä, samoin kuin Räisäläisen toimittaminen. Räisäläjuhlien osalta ollaan siirtymässä yksipäiväisyyteen järjestelyvastuun ollessa säätiöllä. Räisäläisten tukikohdan, Räisälä-keskuksen muutostyöt on saatu päätökseen ja uudistuneet tilat ovat niistä kiinnostuneiden tarkasteltavissa. Räisälä-Museon siirtyminen vuokratiloista Räisäläkeskuksen tiloihin Köyliön Kepolaan on alkanut.

Räisäläisen osalta on todettava, että lukijakunta ikääntyy ja vähenee lähivuosina voimakkaasti, joka heijastuu lehden tilaajamäärissä ilman lisätoimenpiteitä. Useimmilla karjalaispitäjillä on pitäjäseurat, joihin yksityiset kansalaiset voivat liittyä jäsenmaksun myötä. Räisäläisillä tätä mahdollisuutta ei ole ollut valtakunnan tasolla, sillä Räisäläisten Säätiöön yksityinen räisäläinen ole voinut liittyä. Räisäläisten Säätiö on pyrkinyt tarjoamaan samat yhteydenpitomahdollisuudet kuin vastavat pitäjäseurat. Räisäläisten Säätiö ei kanna räisäläisiltä jäsenmaksua, mutta kustantaa Räisäläinen-lehteä. Kaikkien osuutta tarvitaan tilausmäärän kasvattamiseksi, ensi vuonna ilmestyy Räisäläisen 70. vuosikerta.
Sie, mie, myö yhes on tämän vuoden teema. Uskon, että räisäläisistä löytyy vielä samaa talkoohenkeä, jolla rakennetti Unnunkoskelle Nuorisosuerantalo, vieläpä kahteen kertaan kun ensimmäinen paloi. Ihminen ei elä ainoastaan leivästä todetaan jo suuressa kirjassa. Tunne, että on kotona jossakin, että kuuluu yhteisöön, jolla on sama arvomaailma.

Kanttori ja pianisti Ulla Suutarin johtama Suutarien ja Suorttien suvuista koostuva Musiikkiyhtye Solina esitti instrumenataalimusiikkia ja säesti yleisön laulaessa.

Köyliön kunnanvaltuuston puheenjohtaja Veli-Pekka Suni esitti Köyliön kunnan tervehdyksen juhlalle. Hän totesi räisäläisillä olevan hyvät vahvat juuret, sen kautta perinteenne elää ja sen varaan on hyvä rakentaa tulevaisuutta. Köyliöön asutettiin noin 700 karjalaista, Karjalan kantapitäjästä Räisälästä. Veli-Pekka Suni totesi räisäläisten olleen heti osa Köyliöläistä yhteisöä ja ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat edelleen niin taloudessa kuin henkisessä elämässäkin. Veli-Pekka Suni sanoi olevansa eniten iloinen siitä karjalaisesta kulttuurista ja elämän-ilosta, jota olette tuoneet tähän satakuntalaiseen jäyhyyteen. Hän toivotti hyvää juhlapäivää ja jatkuvaa menestystä arvokkaan perinteenne vaalimisessa.


Kullervo Huppunen kiitti kaikkien ansiomerkkien saatajien puolesta Räisäläisten Säätiötä.

Huomionosoitukset:
Räisäläisten Säätiön ja Satakunnan Karjala-seurojen hakemuksesta luovutettiin ansiomerkkejä ja ne luovutti Karjala-seurojen Satakunnan piirin puheenjohtaja Jouko Hämäläinen. Juhlayleisö kiitti häntä taputuksin onnistuneista Karjalaisista kesäjuhlista. Kullervo Huppuselle luovutettiin Räisäläisten Säätiön ja Säkylän Karjala-seuran hakemuksesta Karjalan Liiton kultainen ansiomerkki ja Räisäläisten Säätiön hakemuksesta Kirsti Mäkitalolle, Arja Salolle ja Heikki Haikoselle pronssinen ansiomerkki.

Räisäläisten Säätiö kiitti pitkäaikaista valtuuskunnan jäsentä Senja Kesosta Säätiölle tekemästään työstä luovuttamalla hänelle pöytästandardin numero 2. Kullervo Huppunen kiitti kaikkien ansiomerkkien saatajien puolesta Räisäläisten Säätiötä, jota Karjalan Liiton puolesta kiitti Jouko Hämäläinen.

Mari Korkeaoja-Nurmon johdolla Vunukat esittivät viisi tanhua: Pystyleikki, Karjalan kunnailla lehtii puu, Kalliolle kukkulalle, Soihtutanssi ja Loimulintu.

Perheyritysten Liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen piti varsin ansiokkaan juhlapuheen. Puhe tarkasteli historian kulun, kansansivistystyön, elinkeinoelämän ja teknologiankehityksen vaikutuksia Karjalaan, Räisälään ja yksilöön. Vanhasen suku on lähtöisin Vuokselasta Räisälän naapuripitäjästä.

Väliajan ja Solinen esityksen jälkeen päätössanat lausui Räisäläisten Säätiön valtuuskunnan puheenjohtaja Ilkka Puukka.

Ilkka Puukan päätössanat:
”Räisäläiset ovat taas saaneet kokoontua ja kuulla paljon hienoja esityksiä. Tämä on mahdollista sen takia, että isoisämme ja isoäitimme, isämme ja äitimme ovat jaksaneet kokoontua ainakin kerran vuodessa juhlimaan ja muistelemaan Räisälää.

Entä tulevaisuus. Juhlapuhuja jo viittasi asiaan, miten saamme nuoret mukaan? Siihen pitäisi löytää vastauksia. Ne on löydettävä tavalla tai toisella. Ellei näin tehdä, niin edessä on räisäläisyyden ja samalla karjalaisuuden pikkuhiljaa hiipuminen. Tämä meidän tietenkin pitää pyrkiä estämään.

Tässä on kaksi kokonaisuutta. Ensinnäkin, miten me saamme nuoret liikkeelle ja toinen on se, miten me saamme entisessä kotipitäjässämme Melnikovossa nyt asuvat tähän toimintaan mukaan. Kirkon 100-vuotisjuhlassa Räisälässä oli paljon nuorisoa mukana.

Mitä jos me palauttaisimme Karjalan takaisin kulttuurillisesti ja henkisesti. Maantieteellinen palauttaminen on valtiovallan asia. Nuoriso on tottunut tänä päivänä tietokoneilla ja läppäreillä. Ruvetkaamme syöttämään tietoa myös näillä välineillä nuorille. Nyt on jo olemassa Facebook-sivusto ja Räisälä-kotisivut.

Ottakaa mahdollisimman paljon nuoria mukaan matkoille Räisälään. Kontakteja on jo monilla Melnikovoon. Toimittakaa tietoja niistä Säätiön hallitukselle, yritetään luoda lisää yhteyksiä. Matkoilla on huomattu, että Räisälän nykyisiä asukkaita kiinnostaa myös tiedot kotiseudusta ja millainen se on ollut!

Matti Vanhasen juhlapuhe
Kuvia vuoden 2013 Räisälä-juhlasta
Takaisin etusivulle