Kokemäki

Kokemäen Räisälä-juhlan kutsuvierasrivistökin oli miehitetty.

Räisälä-juhlat jälleen juurillaan Kokemäellä

Ensimmäiset Räisälän pitäjäjuhlat pidettiin Kokemäellä vuonna 1946. Kesäkuun lopulla palattiin juurille, kun 64. Räisälä-juhlat vietettiin samalla paikkakunnalla. Vaikka alkuvuosien toiselle tuhannelle nousseeseen yleisömäärään ei päästykään, oli väkeä paikalla ilahduttavasti sallin täydeltä.
Juhlapuhuja Markus Lehtipuu totesi olevansa juuriltaan länsisuomalainen ja suomalaisen koulun käynyt minkä seurauksena hän ei oppinut juuri mitään Karjalasta.
- Tämä suomalaisen koulujärjestelmän takaama tietämättömyys on tärkeä osa sitä tunnetta, mikä on ohjannut minua tutkimaan Karjalaa, sen historiaa ja nykypäivää sekä spekuloimaan sen tulevaisuudella, valaisi Lehtipuu.
Puhuja totesi, että länsisuomalaiset eivät voineet tietää Räisälän kauneutta, vesistöjen rikkautta tai kauniiden rakennusten jättämää perintöä. Esimerkkinä Räisälän kauniista luonnosta on Lehtipuun julkaiseman Kannas-matkaoppaan aloitusaukeaman täyttävä kuva Räisälän Unnunkoskelta.

Lehtipuu
Toimittaja Markus Lehtipuu ja Säätiön valtuuskunnan pj Robert J. Rainio.

Lue lisää Markus Lehtipuun puheesta

Kultainen ansiomerkki

Räisäläisten Säätiö oli säästänyt säätiön sihteerin Raija Sepän kultaisen ansiomerkin luovutuksen tähän juhlaan. Karjalan Liiton myöntämien merkkien yleinen luovutustilaisuus oli Karjalatalolla keväällä, ja siinä vaiheessa pääsi myös Raijan merkin myöntäminen läpi tiedotussuojan. Se ei kuitenkaan pilannut luovutuksen arvokkuutta. Räisälä-juhlien pääjuhlassa sai valtuuskunnassa toiminut Jorma Haikonen pronssisen ansiomerkin.

Raija
Jorma Haikonen ja Raija Seppä ovat saaneet säätiön hallituksen puheenjohtajalta Juhani Huppuselta ansaitsemansa merkit.


Terhi ja Kari
Terhi Javanainen ja Kari Ruponen muistelivat elämäänsä Tuomaalan, yhdessä Suomen suurimmista karjalaiskylistä.

Väliinputoajasukupolven muistot talteen

Räisälä-juhlat aloitti perinteiseen tapaan Muistojen ilta. Siihen sisältyvä muistelo-osuus on useimmin ollut jonkun Räisälässä syntyneen kertomus. Tällä kertaa muistojaan kertoivat evakkoon asettumisen jälkeen syntyneet Terhi Javanainen ja Kari Ruponen. He kuvailivat elämää evakkoperheessä ja karjalaisen nuoren sopeutumista satakuntalaiseen elämäntapaan.
Kummankin perheet asettuivat Kokemäelle nousseeseen Tuomaalan karjalaiskylään. Niinpä heidän osuutensa alussa nähtiin katkelma Eeva Kilven vuonna 1969 Yleisradiolle Tuomaalasta tekemästä dokumentista Iloisten ihmisten kylä.
Ohjelmassa haastatellut nuoret korostivat, etteivät karjalaiset erottuneet siihen aikaan muista pitäjän nuorista. Tosin muistelijat kertoivat, että kotona ja toisille karjalaisille puhuttaessa murre vaihtui. Alkuvaiheessa myös kylän koulussa olivat kaikki lapset karjalaisia ja aluksi myös opettajat, joten siellä luonnollisesti haastettiin karjalaa.
Muistojen illan päätyttyä todettiin muisteloita esittäneen ikäpolven olleen väliinputoaja sukupolvi. Vuosien mittaan on talletettu evakkomuistoja ja kertomuksia Karjalan ajalta. Karjalassa syntyneiden muistojen lisäksi olisi tärkeää tallentaa myös uusilla asuinsijoilla syntyneiden muistot ja suhde karjalaisuuteen.

Liikanen
Vanhat tutut Matti Seppä ja Erkki Liikanen sekä Pentti Laukkanen.

Kalenoissa tunnelmaa

Räisälän pitäjäjuhlien lauantai-illan päätteeksi voitiin nauttia Kokemäen Karjalaseuran iltamista tai niin kuin todettiin viralliselta nimeltään kalenoista. Erkki Liikanen, yksi Suomen suosituimmista laulajista ja esiintyjistä, toimi seremoniamestarina.
Liikanen totesi aluksi että ääni on mennyt vähän Rautavaaran puolelle. Evakkoreki irtosi kuitenkin vanhaan malliin jo ennen kuin yleisö ehti sitä vaatia. Niin omat numerot kuin yhteislaulutkin sujuivat viihdyttävästi tarinoilla höystettynä.

Kuvia vuoden 2009 Räisälä-juhlista

Takaisin etusivulle