Tarinakahviloita

Koska karjalaiset uudistuvat, nuortuvat, kansainvälistyvät ja moniheimoistuvat, täytyy myös Karjalan Liiton uudistua. Hallenberg kertoi ensi syksynä olevan Liiton toimintasuunnitelman päivityksen aika. Silloin haetaan vastauksia ja työkaluja tulevaisuuden karjalaisuustyölle.
- Järjestämme tarinakahviloita, joissa haetaan yhdessä ajatuksia tulevaisuuden karjalaisuudesta. Näitä tarinakahviloita järjestetään myös juuri perustetun ja karjalaisia pitäjäseuroja yhdistävän Pitäjäyhdistysten liiton kanssa. Säätiöt ja yhdistykset tarjoavat myös ja ennen kaikkea meille evakkojen ja kaikkien karjalaisten jälkeläisille tietoa omasta taustastamme, omasta kulttuuriperinnöstämme. Tätä perintöä ei meiltä voi viedä kuin korkeintaan omat vanhempamme tai isovanhempamme, jos jättävät itse arvostamatta karjalaisuuttaan. Ottakaa siis vaarin kehotuksestani - jälkipolvet on kutsuttava mukaan karjalaistoimintaan, oli Hallenbergin vetoomus.

60-vuotias säätiö

Räisäläisten Säätiön hallituksen puheenjohtaja Juhani Huppunen palautti mieleen, että 1. maaliskuuta 1947 perustettiin räisäläisiä varten säätiö, joka olosuhteiden pakosta toimi ensimmäiset 16 vuotta Tiurinlinnan säätiön nimellä. 60 toimintavuotensa aikana säätiö on tehnyt paljon räisäläisen perinteen vaalimiseksi.
- Räisälä-juhlia on vietetty vuosittain, ja perinnettä tullaan jatkamaan, koska kiinnostusta riittää. Tarjoamme edelleen mahdollisuuden edes kerran vuodessa tulla yhteen haastamaan ja tapaamaan tuttuja, lupasi Juhani Huppunen.
Hän piti yhtenä arvokkaimmista yhteisistä ponnistuksista sitä, että koko Räisälän pitäjän kattava kyläkirjojen sarja on saatu valmiiksi. Räisälän vanhan suomalaisten hautausmaa-alueen säilyttäminen edelleen rauhoitettuna, on yksi tavoitteista. Tässä työssä on voimakkaasti mukana myös Karjalan Liitto etsimässä sopivaa toimintamallia. Liiton puheenjohtaja Markku Laukkanen on esittänyt, että Karjalassa olevat suomalaisten hautausmaat sovittaisiin Pietarin suomalaisen seurakunnan hoitoon.
Oma mielenkiintoinen perinteen jatkuminen havaittiin siinäkin, että sunnuntain saarnan piti Teologian tohtori Niko Huttunen. Hän on Räisälän pitkäaikaisen kirkkoherran Jorma Helasvuon tyttären poika. Läheisesti sukuun liittyvä Räisäläisten Säätiön valtuuskunnan pj Robert J. Rainio kertoi juhlassa, että Helasvuo siunasi lopullista lähtöä edeltäneenä päivänä vuonna 1944 viimeisenä vainajana Räisälän multiin hänen tätinsä Martta Rainion. Tapahtumat ovat painuneet lähtemättömästi silloin 6-vuotiaan pojan muistiin.

Helka Hynninen yllätysvieraaksi

Eurajoella pidettyjen Räisälä-juhlien ohjelmassa oli viihdyttävää ohjelmaa. Mukana oli monia nuorten taidokkaita musiikkiesityksiä. Eurajoen Nuorisosoittokunta on yksi pitäjän tavaramerkeistä. Lisäksi saatiin kuulla nuoren Satu Matikaisen laulavan. Hän kertoi s aaneensa harjaannusta kuorossa ja lisäksi mummo on erinomainen laulaja, joten veren perintöäkin on.
Sibelius Akatemiassa opiskelevat sisarukset Anna (sello) ja Esko (piano) Grundström antoivat oman nautittavan panoksensa. Samoin tulevat musiikin ammattilaiset, sopraano Solja Virta (laulu) ja häntä pianolla säestänyt Miikka Laihonen.
Muiltakin osin täysipainoiseksi suunniteltu ohjelma olisi sinällään tyydyttänyt vaativankin yleisön. Pääjuhlaan saapui kuitenkin vielä yllätysvieras. Helka Hynninen oli esittänyt pyynnön päästä laulamaan Räisälä-juhlaan. Ennen kaikkea hän halusi esittää räisäläisen Tauno Tiussan tarinan pohjalta sanoittamansa laulun Kodin raunioilla. Hän kertoi laulaneensa tätä laulua monta kertaa Taunon poismenon jälkeen Anna Tiussan kanssa. Ohjelman jälkeen Helka saikin kirjoittaa monia omistuskirjoituksia uunituoreeseen Karjalan Kirjapainon kustantamaan, hänestä kertovaan kirjaan Laulajan ja sanoittajan tarina. Ei varmaan vähiten siksi, että kyseinen laulu on mukana kirjan tekstissä.

Ilonpito itsestäänselvyys

Sunnuntaina sankarihaudalla puhunut Maria Jalonen lainasi räisäläisen mummonsa Laina Luukkasen runoa esimerkkinä niistä kertomuksista, joiden pohjalta hän voi kuvitella evakkoon joutuneiden tuntemuksia. Hän totesi, että karjalaisten kovat kokemukset ovat tuoneet elämään asennetta ja voimaa, helposti ei anneta periksi henkeä.
- Olen saanut kuulla haikeita ja kipeitä tarinoita koti-Karjalasta ja lähdöstä ilman tietoa päämäärästä. Evakkomatkan jokainen yksityiskohta tuntuu painuneen tarkasti mieleen. Siitä huolimatta vaikuttaa siltä, että karjalaisille ilonpito on itsestäänselvyys, kuvaili Maria Jalonen.
Järjestelyvastuunsa erinomaisesti hoitaneen Eurajoen Karjalaseuran puheenjohtaja Pekka Matikka kertoi ennakolta, että seuran järjestämät iltamat on suunnattu kaikille ihmisille syntyperästä riippumatta. Ainakin kaikki saivat kokea kuinka oikeassa Maria Jalonen oli karjalaisten ilonpidosta. Vaan hyvin sen osasivat myös satakuntalaiset. Eurajoen kulttuurisihteeri Pirjo Jaakkola toimi juontajana siivoojan roolissa. Ei siistijänä, vaan siivoojana, joka tekee työn kunnolla. Kun iltamaohjelma sisältää diaesityksen, sahan soittoa ja tanssikilpailun musiikin ohella, on puheenjohtajan puheella katetta.

Pirjo Jaakkola riemastuttavassa roolissaan iltamien juontajana.