Eurajoella oli satoja karjalaista kulttuuria arvostavia kesä-heinäkuun vaihteen
viikonloppuna nauttimassa 62. Räisälä-juhlien mukaansatempaavasta ohjelmasta. Eurajoen
Karjalaseuran ja 60-vuotiaan Räisäläisten Säätiön järjestämän pitäjäjuhlan juhlapuhujana
oli Karjalan Liiton toiminnanjohtaja Satu Hallenberg. Hän korosti puheessaan, että meidän
tulee itse arvostaa karjalaisuutta, ja siirtää se jälkipolville kutsumalla nuorempia mukaan.
Hallenberg kehotti väkeä tunnistamaan karjalaisuutensa. Hänen mukaansa jokainen on
karjalainen syntymäpaikasta riippumatta, jos hänellä on karjalaiset juuret.
- Kuka arvostaa karjalaisuutta, jos emme sitä itse arvosta. Tunnista karjalaisuutesi - nosta
se esiin, arvosta sitä ja siirrä jälkipolville. Karjalaisuus on erittäin arvokas itsetunnon
perusta. Se on perintönä myös niillä, jotka ovat syntyneet tällä puolella. Tämä perintö
voidaan siirtää nuoremmille vain pyytämällä heitä mukaan. Olen itsekin lähtenyt mukaan
karjalaisharrastukseen, kun kummitäti pyysi miuta mukkaa. Toimintaan ei lähdetä itsestään.
Sinne pitää pyytää ja kutsua, kannusti Satu Hallenberg.
Karjalaista perinteen siirtoa ei hänen mielestään voida antaa muiden tehtäväksi. Sitä
kannattaa siirtää tiedostaen ja tunnistaen, antaen karjalaisuus elämän eväiksi tuleville
polville elämän matkareppuun.
Tarinakahviloita
Koska karjalaiset uudistuvat, nuortuvat, kansainvälistyvät ja moniheimoistuvat, täytyy
myös Karjalan Liiton uudistua. Hallenberg kertoi ensi syksynä olevan Liiton
toimintasuunnitelman päivityksen aika. Silloin haetaan vastauksia ja työkaluja tulevaisuuden
karjalaisuustyölle.
- Järjestämme tarinakahviloita, joissa haetaan yhdessä ajatuksia tulevaisuuden
karjalaisuudesta. Näitä tarinakahviloita järjestetään myös juuri perustetun ja karjalaisia
pitäjäseuroja yhdistävän Pitäjäyhdistysten liiton kanssa. Säätiöt ja yhdistykset tarjoavat
myös ja ennen kaikkea meille evakkojen ja kaikkien karjalaisten jälkeläisille tietoa omasta
taustastamme, omasta kulttuuriperinnöstämme. Tätä perintöä ei meiltä voi viedä kuin
korkeintaan omat vanhempamme tai isovanhempamme, jos jättävät itse arvostamatta
karjalaisuuttaan. Ottakaa siis vaarin kehotuksestani - jälkipolvet on kutsuttava mukaan
karjalaistoimintaan, oli Hallenbergin vetoomus.
60-vuotias säätiö
Räisäläisten Säätiön hallituksen puheenjohtaja Juhani Huppunen palautti mieleen, että 1.
maaliskuuta 1947 perustettiin räisäläisiä varten säätiö, joka olosuhteiden pakosta toimi
ensimmäiset 16 vuotta Tiurinlinnan säätiön nimellä. 60 toimintavuotensa aikana säätiö on
tehnyt paljon räisäläisen perinteen vaalimiseksi.
- Räisälä-juhlia on vietetty vuosittain, ja perinnettä tullaan jatkamaan, koska kiinnostusta
riittää. Tarjoamme edelleen mahdollisuuden edes kerran vuodessa tulla yhteen haastamaan ja
tapaamaan tuttuja, lupasi Juhani Huppunen.
Hän piti yhtenä arvokkaimmista yhteisistä ponnistuksista sitä, että koko Räisälän pitäjän
kattava kyläkirjojen sarja on saatu valmiiksi. Räisälän vanhan suomalaisten hautausmaa-alueen
säilyttäminen edelleen rauhoitettuna, on yksi tavoitteista. Tässä työssä on voimakkaasti
mukana myös Karjalan Liitto etsimässä sopivaa toimintamallia. Liiton puheenjohtaja Markku
Laukkanen on esittänyt, että Karjalassa olevat suomalaisten hautausmaat sovittaisiin
Pietarin suomalaisen seurakunnan hoitoon.
Oma mielenkiintoinen perinteen jatkuminen havaittiin siinäkin, että sunnuntain saarnan
piti Teologian tohtori Niko Huttunen. Hän on Räisälän pitkäaikaisen kirkkoherran Jorma
Helasvuon tyttären poika. Läheisesti sukuun liittyvä Räisäläisten Säätiön valtuuskunnan
pj Robert J. Rainio kertoi juhlassa, että Helasvuo siunasi lopullista lähtöä edeltäneenä
päivänä vuonna 1944 viimeisenä vainajana Räisälän multiin hänen tätinsä Martta Rainion.
Tapahtumat ovat painuneet lähtemättömästi silloin 6-vuotiaan pojan muistiin.
|

Helka Hynninen esitti miehensä Lassin säestyksellä useita yleisöä miellyttäneitä lauluja.
Helka Hynninen yllätysvieraaksi
Eurajoella pidettyjen Räisälä-juhlien ohjelmassa oli viihdyttävää ohjelmaa. Mukana oli
monia nuorten taidokkaita musiikkiesityksiä. Eurajoen Nuorisosoittokunta on yksi pitäjän
tavaramerkeistä. Lisäksi saatiin kuulla nuoren Satu Matikaisen laulavan. Hän kertoi s
aaneensa harjaannusta kuorossa ja lisäksi mummo on erinomainen laulaja, joten veren
perintöäkin on.
Sibelius Akatemiassa opiskelevat sisarukset Anna (sello) ja Esko (piano) Grundström
antoivat oman nautittavan panoksensa. Samoin tulevat musiikin ammattilaiset, sopraano
Solja Virta (laulu) ja häntä pianolla säestänyt Miikka Laihonen.
Muiltakin osin täysipainoiseksi suunniteltu ohjelma olisi sinällään tyydyttänyt
vaativankin yleisön. Pääjuhlaan saapui kuitenkin vielä yllätysvieras. Helka Hynninen oli
esittänyt pyynnön päästä laulamaan Räisälä-juhlaan. Ennen kaikkea hän halusi esittää
räisäläisen Tauno Tiussan tarinan pohjalta sanoittamansa laulun Kodin raunioilla. Hän
kertoi laulaneensa tätä laulua monta kertaa Taunon poismenon jälkeen Anna Tiussan kanssa.
Ohjelman jälkeen Helka saikin kirjoittaa monia omistuskirjoituksia uunituoreeseen Karjalan
Kirjapainon kustantamaan, hänestä kertovaan kirjaan Laulajan ja sanoittajan tarina. Ei
varmaan vähiten siksi, että kyseinen laulu on mukana kirjan tekstissä.
Ilonpito itsestäänselvyys
Sunnuntaina sankarihaudalla puhunut Maria Jalonen lainasi räisäläisen mummonsa Laina
Luukkasen runoa esimerkkinä niistä kertomuksista, joiden pohjalta hän voi kuvitella
evakkoon joutuneiden tuntemuksia. Hän totesi, että karjalaisten kovat kokemukset ovat
tuoneet elämään asennetta ja voimaa, helposti ei anneta periksi henkeä.
- Olen saanut kuulla haikeita ja kipeitä tarinoita koti-Karjalasta ja lähdöstä ilman tietoa
päämäärästä. Evakkomatkan jokainen yksityiskohta tuntuu painuneen tarkasti mieleen. Siitä
huolimatta vaikuttaa siltä, että karjalaisille ilonpito on itsestäänselvyys, kuvaili Maria
Jalonen.
Järjestelyvastuunsa erinomaisesti hoitaneen Eurajoen Karjalaseuran puheenjohtaja Pekka
Matikka kertoi ennakolta, että seuran järjestämät iltamat on suunnattu kaikille ihmisille
syntyperästä riippumatta. Ainakin kaikki saivat kokea kuinka oikeassa Maria Jalonen oli
karjalaisten ilonpidosta. Vaan hyvin sen osasivat myös satakuntalaiset. Eurajoen
kulttuurisihteeri Pirjo Jaakkola toimi juontajana siivoojan roolissa. Ei siistijänä, vaan
siivoojana, joka tekee työn kunnolla. Kun iltamaohjelma sisältää diaesityksen, sahan
soittoa ja tanssikilpailun musiikin ohella, on puheenjohtajan puheella katetta.

Pirjo Jaakkola riemastuttavassa roolissaan iltamien juontajana.
|