Valtioiden välinen raja on edelleen kiinni, mutta perinneyhteistyö
entisessä Räisälässä toimii rajan yli koronapandemiasta huolimatta
Teksti: Antti Kuisma
Jo vuonna 2019 räisäläisten muistomerkkien kunnossapidosta alkanut Räisäläisten Säätiön
ja Melnikovon kunnan välinen yhteistyö jouduttiin viime vuonna koronapandemian aiheuttamista
matkustusrajoituksista johtuen kääntämään uuteen asentoon:
-Melnikovossa tapahtuneet perinteiset yhteistyöneuvottelut oli korvattava internetverkossa
tapahtuvilla videoneuvotteluilla,
-Käytännön työt ja toimenpiteet, jotka oli suunniteltu toteutettaviksi ainakin osaksi suomalaisin voimin, oli jätettävä kokonaan paikallisten tehtäväksi, joko talkootöinä tai korvausta vastaan.
|
|
Videoneuvotteluja on käyty Räisäläisten Säätiön ja Melnikovon
kunnan edustajien kesken 22.09. ja 16.12.2020 sekä 06.05.
ja 15.06.2021. Säätiötä ovat edustaneet Jarkko Peltola ja Antti Kuisma
ja Melnikovon kuntaa Vladimir Kotov. Tulkkina ja kirjallisen aineiston
kääntäjänä on toiminut Natalia Gundyreva. Edellisiin neuvotteluihin
liittyen on Säätiö videoneuvotellut 02.06.2021 myös Korelan
Linnamuseon kanssa.
Suojelualueen kulma-aidakkeet asennettuna.
Hautausmaiden status ja kunnossapito
Räisäläisten Säätiön näkökulmasta on tähdellisin yhteistyöhanke
ollut Räisälän kirkkomaalla olevan suojellun alueen sotilashautausmaa-
statuksen ylläpito ja varmistaminen.
Nykytilasta on todettavissa, että:
- Kunnanjohtaja V. Kotov ilmoitti 16.12.2020, ettei ole löytänyt
suojelualueesta viranomaispäätöksiä, jotka kumoaisivat
Priozerskin piirissä tehdyn suojelupäätöksen nro 461,19.05.1999
tai muuttaisivat sen sisältöä.
- Hän totesi myös, että koko kirkkomaa(kirkkorakennuksen alue
ympäristöineen ja entinen luterilainen hautausmaa kokonaisuudessaan)
on määritelty v. 2014 laaditussa maankäyttösuunnitelmassa
yleisessä käytössä olevaksi alueeksi, josta ei voida myöntää tontteja
ja jonne ei saa rakentaa ja jolla voidaan
tehdä vain kunnossapitotöitä.
- Räisäläisten Säätiön taholta tiedusteltiin 06.05.2021 suojelualueen
ja sitä koskevan päätökseen lisäämistä kirkkomaan maankäyttösuunnitelmaan,
mihin kunnanjohtaja Kotov totesi, että muutosehdotuksen
tekeminen on kyllä mahdollista, mutta varmuutta sen
hyväksymisestä ei ole.
- 22.09.2020 pidetyssä neuvottelussa sovittiin kunnossapidosta, että
suomalainen osapuoli huolehtii räisäläismuistomerkkien peruskorjauksesta
ja vastaa siitä aiheutuvista kustannuksista ja venäläinen
osapuoli huolehtii muistomerkkien ja niiden ympäristöjen vuosittaisista
huollosta, hoidosta ja puhtaanapidosta
osana kunnan omaa hoito-ohjelmaa ja vastaa aiheutuvista
kustannuksista.
- Eniten ”päänkivistystä” on osapuolille pandemiasta johtuen aiheuttanut
suojelualueen kulma-aidakkeiden uusimishanke. Siinä ollaan
nyt kuitenkin niin pitkällä, että uudet, oheisen piirustuksen
mukaiset aidakkeet ovat Melnikovossa odottamassa ensiksi vanhojen
purkamista ja sitten uusien asentamista paikoilleen. Tätä on
käsitelty ja toimenpiteistä sovittu 15.06.2021 pidetyssä videoneuvottelussa,
jonka päätökset eivät ole kuitenkaan tätä kirjoitettaessa
vielä tiedossa. Asennustyö on kuitenkin tarkoitus teettää paikallisella
urakoitsijalla.
Räisäläisten Säätiö on pitänyt myös tärkeänä Timoskalassa sijaitsevan
ortodoksisen hautausmaan sekä sillä sijaitsevan tsasounan
ja hautausmaan muistomerkin alueen säilymistä koskemattomana
ja suojeltuna uusilta rakennushankkeilta. Näihin tavoitteisiin liittyvät
toimenpiteet on käynnistetty, kunnanjohtaja V. Kotov on käynyt
henkilökohtaisesti tutustumassa Timoskalan hautausmaahan, ja
06.05.2021 pidetyssä neuvottelussa on sovittu koronarajoitusten lievennyttyä
yhteisestä käynnistä Timoskalan hautausmaalla, jolloin
käyntiin osallistuisivat myös paikallisen ortodoksiyhteisön ja entisten
timoskalalaisten edustajat, jolloin jatkotoimenpiteistä olisi helpompi
neuvotella.
|
Theodor Schvindtin muiston elvyttäminen
Räisäläissyntyisen Theodor Schvindtin muistomerkki oli
alunperin suunniteltu peruskorjattavaksi räisäläisten ja melnikovolaisten
yhteisillä talkoilla kesällä 2020. Koronapandemia esti
kuitenkin tämän, mutta peruskorjaus kuitenkin toteutui melnikovolaisten
talkootyönä.
Talkootyön yhteydessä kävi kuitenkin ilmi, ettei Theodor Schvindtiä
ja hänen elämäntyötään juurikaan tunnettu Melnikovossa.
Niinpä kunnanjohtaja Kotov esitti tämän puutteen poistamiseksi videoneuvottelussa
22.09.2020 toivomuksen erityisen Schvindt-tapahtuman
järjestämisestä Melnikovossa kesällä 2021, varsinkin
kun vuosi 2021 on Schvindtin syntymän 170-juhlavuosi.
Räisäläisten Säätiö oli ilman muuta valmis osallistumaan tähän
hankkeeseen, olihan kysymyksessä räisäläisen kulttuuriperinteen
vaalimisesta nyky-Melnikovossa. Tapahtuman valmistelussa kävi
kuitenkin selväksi, ettei räisäläisillä ole tänäkään kesänä mahdollista
matkustaa Venäjälle, joten tapahtuma olisi toteuttavissa vain
venäläisin voimin. Tässä vaiheessa Säätiö kääntyi Käkisalmessa
toimivan Korelan Linnamuseon puoleen tiedustellen sen kiinnostusta
toimia asiantuntijatahona ja tapahtuman toteuttajana Melnikovon
kunnan vastatessa osasta käytännön järjestelyjä ja Räisäläisten
Säätiön mm. Schvindt-aineistosta ja kuljetuskustannuksista.
Korelan Linnamuseo otti haasteen innostuneesti vastaan ja sai
tapahtumaan suunnitellun, Räisälän muinaislöytöpaikoille suuntautuvan
kiertoajelun selostaja-asiantuntijaksi inkeriläissyntyisen
ja suomeakin puhuvan, myös Räisälässä kaivauksia johtaneen
arkeologin, tohtori Aleksanteri Saksan. Hänen myötään on
myös (inkerin)suomalainen mukana tässä tapahtumassa, koronarajoituksista
huolimatta!
Schvindt- tapahtuma järjestetään Melnikovossa 28.07.2021.
Tapahtumasta ja myös muusta Theodor Schvindtin syntymän
juhlavuoteen suunnitellusta ohjelmasta on toivottavasti tilaisuus
kertoa enemmän Räisäläisen seuraavassa numerossa.
Lisää Theodor Schvindtistä Sami Suvirannan artikkelissa Räisäläinen
4/2001, mikä on julkaistu myös Säätiön kotisivulla www.raisala.fi
Peter Theodor Schvindt (1851-1917).
Alueen menneisyys kiinnostaa
nykyisiä asukkaita
Säätiön edustajana on ollut ilo todeta, miten yhteistyöhenkisiä ja
nykyisen kotiseutunsa menneisyydestä aidosti kiinnostuneita ihmisiä
toimii ja vaikuttaa ainakin Melnikovon ja Priozerskin kunnallisissa
organisaatiossa ja myös yksityishenkilöiden joukossa. Yhteinen
piirre heillä kaikilla on ikä: he ovat alle nelikymppisiä ja kasvaneet
ja kouluttautuneet ajalla jälkeen Neuvostoliiton.
|