Kylännimet kertovat
Räisälän asuttamisen vaiheista

Nimistöntutkija Saulo Kepsu on selvittänyt Karjalankannaksen vanhaa asutusnimistöä ja asuttamista. Tutkimus on nimeltään Kannaksen kylät. Se sisältää paljon kiinnostavaa tietoa myös Räisälästä.
Kepsu on kerännyt saatavilla olevat asiakirjatiedot kylännimistä ja selvittänyt nimien alkuperää, levintää ja ikää. Nimistöntutkimuksen ja muun muassa arkeologian ja historian tietojen avulla hän on pyrkinyt selvittämään, minne vanhin asutus sijoittui ja minkä ikäistä se on, sekä mistä Kannakselle tultiin ja minne sieltä muutettiin.

Sami Suviranta

Härskeensaaren kylän naapureina mainitaan vuoden 1785 Unnunkoski, Sutkenlahti, Timoskan-
mäki ja Kivipelto. Kartta: Kansallisarkisto.

Kotimaisten kielten keskus julkaisi tutkimuksen sivustollaan 2018. Tiedosto on pdf-muodossa. Se löytyy verkkohaulla ”Kannaksen kylät”.
Asutusnimiä on syntynyt muun muassa luontonimien ja viljelysnimien pohjalta. Kaikkein vanhimmilla kylillä on usein nimi, joka pohjautuu järvennimeen tai muuhun luontonimeen. Moni uudempikin kylä on saanut nimensä esimerkiksi niemeltä tai mäeltä. Toisaalta kylännimi voi sisältää viljelysnimenkin. Niillä paikoilla on kyse siitä, että pellon ääreen on perustettu uudistalo, josta on muodostunut kylä.

* * *

Tietyt kylännimiin sisältyvät sanat käyvät asutushistoriallisiksi todisteiksi. Nimessä Oravankytö sana kytö viittaa siihen, että asutusta on tullut Varsinais-Suomen tai Hämeen suunnalta. Se ja muut vastaavanlaiset sanat osoittavat, että muutto lännestä Karjalaan on ollut huomattavaa. Myös kylännimiin sisältyvät esikristilliset henkilönnimet kertovat muuttoliikkeestä lännestä päin Kannakselle 1000-luvun ja 1400-luvun välillä.
Hyvin monissa Karjalankannaksen asutusnimissä on ortodoksisia ristimänimiä. Tällaiset kylännimet eivät ole kaikkein vanhimpia, vaan ne kertovat 1200-luvulla ja sen jälkeen tapahtuneesta asuttamisesta.
Räisälään ja muualle Itä-Kannakselle tuli asutusta lännestä päin vuoden 1600 tienoilla, siinä vaiheessa, kun ruotsalaiset valloittivat Käkisalmen läänin. Ekspansio aiheutti rankan väestön vaihdon, ja roomalaiskatolisuus tuli valtauskonnoksi. Uudet asukkaat tulivat Kepsun mukaan pääasiassa melko läheltä, Länsi-Kannakselta. Sen myötä syntyi myös joitakin uusia läntisen etunimen sisältäviä kylännimiä.

Vähän löytyy vanhoja tilakokonaisuuksia Räisälästä. Kuvassa Rantala-niminen tila Härskeensaaressa. Kuva on vuodelta 2010 ja se on julkaistu aiemmin Räisäläinen -lehdessä vuonna 2014.
* * *

Jos eri tahoilla on samoja asutusnimiä, se kertoo usein asutuksen leviämisestä. Kepsu toteaa, että nimet ovat kulkeutuneet vanhemmasta asutuksesta nuorempaan. Kannaksella vanhin lähtöalue on rautakautinen asutus Sakkolasta Kaukolaan, siis juuri Räisälän seudulla.
Räisälä kuului aikoinaan samaan pogostaan Kaukolan ja Käkisalmen pitäjien kanssa. Eniten vanhoja kyliä oli juuri Räisälän pitäjän alueella, vahvimmin Räisälän kylän ja Tekemälahden välisen vesiväylän varressa. Vanhoja kyliä ovat myös Särkisalo ja Tiuri. Räisälästä löytyneet muinaismuistotkin osoittavat, että asutus oli vankkaa jo rautakaudella.
Kepsun mukaan Kaupungin pogosta on vanhan Karjalan ydinseutu. Vakinainen tiheä asutus on Räisälässä ja sen naapurustossa koko Kannaksen vanhinta, ehkä jo 600-luvulta. Kepsu esittää mahdollisena, että Kaupungin pogostan vanha nimikin on Karjala. Nimen tarkoite on sittemmin laajentunut tuntemiimme mittoihin.
Rautakauden alkukarjalaiset olivat Kepsun mukaan itämerensuomalaista kieltä puhunutta väestöä, jolla oli ehkä yhteiset juuret muinaisinkeriläisten kanssa.

Poimintoja Kepsun käsittelemistä Räisälän paikannimistä

Järvennimen Helisevä kantanimi on joennimi Helisevä(n)joki. Järvi ulottuu Räisälään, järveen laskeva joki ei.
Hovinsaari on saarennimi ja asutusnimi. Kepsu arvelee, että tämän saaren alkuperäinen nimi on ollut Särkisalo, ja kylännimi Särkisalo on lähtöisin täältä.
Humalainen: asutus on perustettu ehkä paikalle, jolla oli esim. nimi Humalaniitty tai Humalapelto. Viljelysnimi kertoi, että paikalla kasvoi villihumalaa. Toisaalla Räisälässä kylännimi Humalanpelto selittyy vastaavalla tavalla.
Kylännimen ja vesistönimen Hytinlahti, murteessa ”Hytilaht”, ”Hytylaht”, taustalla on ehkä esikristillinen henkilönnimi Hyvätti.
Härskeensaari on kylän ja saaren nimi. Nimen alkuosana on henkilönnimi Härskiä.
Ivaskanmäki on kylä ja mäki. Ivaska on Ivan-nimen muoto.
Juoksemajärvi on Kepsun mukaan ”järvi, jossa vesi juoksee”.
Kiisanlahti, lahti ja kylä: alkuosa ehkä venäläisestä jälkinimestä Kiselev.
Kylännimi Kivipelto tulee siitä, että asutus on perustettu Kivipelto- nimisen pellon ääreen. Pelto oli kivinen tai pellolla oli huomattava kivi.
Taloryhmän nimi Kolkkala kertoo luultavimmin siitä, että paikka oli vanhemmasta asutuksesta katsoen sivussa, nurkassa, perukassa.
Kylännimen Kökkölä taustalla voi olla jokin senkaltainen vanhempi paikannimi kuin Kökkökivi, joka olisi kuvannut kiven suippenevaa muotoa.
Köninginmäki on saanut nimensä asukkaan jälkinimestä Köninki. Köningit ovat ehkä lähtöisin Viipurin puolesta.
Kylännimi Lammasmäki perustuu mäennimeen. Mäellä on voitu pitää lampaita.
Lohikallio: kylä on saanut nimensä kalliosta, jonka luona on kai kalastettu lohta tai jaettu saalista.
Kylännimi Lokinanpelto tulee pellonnimestä. Pellonnimen alussa on ortodoksinen etunimi Logina.
Kylännimen Luotsanlahti takana on ehkä jonkin ortodoksisen etunimen rahvaanasu, mutta tarkkaa tietoa siitä ei ole.
Läheniemi on kylän ja niemen nimi. Niemessä lienee ollut huomattava lähde.
Makkola on saanut nimensä jälkinimestä Makkonen tai ortodoksisesta etunimestä Makko, joka pohjautuu nimeen Makarij.
Rinnakkaisnimet Mellitsänpelto ja Myllypelto ovat molemmat vanhoja. Myös lyhyttä nimeä Melnitsa on käytetty. Sana melnitsa merkitsee myllyä venäjässä ja myös karjalassa.
Räisälää koskevissa 1500-luvun asiakirjoissa esiintyy kylännimiä, jotka on kirjoitettu ”Palvagala” ja ”Mervegala”. Ei tiedetä tarkkaan, mitä nimiä kirjoitusasut edustavat. Ne kuuluvat joka tapauksessa kaikkein vanhimpiin Räisälän kylännimiin. Niille ei ole varmaa selitystä. Kepsu pohtii, että asukkaita ja nimikin on voinut tulla lännestä, Karkussa olevasta Palvialasta ja Hattulassa olevasta Merven kylästä.
Nimi Muonola tulee etunimestä Muono, joka on voinut syntyä esimerkiksi nimestä Salomon, Paramon tai Måns.
Neitsytkallio. Kylännimi tulee rantakallion nimestä. Kallion nimeämisperustetta ei tiedetä.
Näpinlahti on kylä ja lahti. Taustalla voi olla esimerkiksi jokin liikanimi. Varmaa selitystä ei ole.
Nimi Putoria tulee venäjän ilmauksesta ”pod dvorje”, joka kertoi asutuksen olleen hovin alainen. Pod on prepositio ja dvorje on dvor-sanan muoto. Sana dvor merkitsee tässä kartanoa, räisäläisittäin hovia.
Kylännimi Rautakopra tulee ehkä sepän lisänimestä Rautakopra.
Pitäjännimi Räisälä tulee kylännimestä Räisälä, joka taas on varmaankin alun perin tullut yksittäisen asumuksen nimestä Räisälä. Kepsun mukaan nimi on vaikeatulkintainen. Yksi mahdollisuus on, että Räisä olisi ollut ortodoksinen etunimi, mutta varmaa tietoa ei ole.
Suuriselkä, murteessa ”Suurselkä”, on Vuoksen selkä Räisälän ja Käkisalmen välillä. Vanhoista asiakirjoista ilmenee, että ennen muinoin tästä vesistönosasta käytettiin järvennimeä Vuosjärvi.
Kylännimen Särkisalo kantanimi lienee ollut saarennimi Särkisalo, mutta suoranaista tietoa tällaisesta saarennimestä ei ole.
Tekemälahti, kylä ja lahti: nimen taustaa ei tiedetä. Arvattavasti lahden rannalla on tehty jotain, mistä nimenaihe on saatu: esimerkiksi raivattu peltoa tai rakennettu venettä. Järvennimi Tietäväjärvi Räisälässä voi Kepsun mukaan tulla siitä, että järvi olisi Kirvun Tietävälän vanha nautinta.
Nimi Timoskala tulee ortodoksisesta etunimestä Timoska.
Nimelle Tiuri ei Kepsulla ole varmaa selitystä. Taustalla saattaa olla jokin henkilönnimi.
Unnunkoski on kylän ja kosken nimi. Nimen alkuosa tulee kenties muinaissuomalaisesta henkilönnimestä, joka on Kepsun mukaan voinut olla muodossa Untoi
Takaisin syyskuun 2021 lehteen