Myllypellon kyläkunnan Kastekaluston historiaa
Kun Myllypellolta oli matkaa Räisälän kirkolle keskimäärin noin 20 km, kävivät seurakunnan
papit pitämässä kansakoululla hartaustilaisuuksia, joita silloin kutsuttiin yleisesti maakirkon
nimellä. Näissä tilaisuuksissa kastettiin useita lapsia. Niinpä kyläläisten keskuudessa
heräsi vuonna 1938 ajatus käydä toimiin kyläkunnan yhteisen kastekaluston hankkimiseksi
juhlistaman omalla arvokkaalla tavallaan
näitä yhteisiä tilaisuuksia.
Kastekalusto hankittiin vuonna 1938. Keräykseen ovat osallistuneet Nuorisoseura, Työväenyhdistys, Martat, Suojeluskuntalaiset, Lotat, Maamiesseura, Maalaisliiton paikallisosasto, Voimistelijat, Palloilijat sekä kylän kolme kauppaliikettä. Opettaja Elma Väkkärä oli myös mukana. Maakirkossa koottiin myös kolehtia tätä varten.
Kalustoon kuuluvat:
1. Kastemalja, uushopeinen; kullattuun sisäpintaan on kaiverrettu risti sekä reunaan sanat: Sallikaa lasten tulla minun tyköni. Ulkopuolella on kaiverrettuna ”Myllypellon kyläkunta 1938”.2. Kaksi uushopeista kynttilänjalkaa. Malja ja kynttilänjalat on hankittu Kallion kultasepänliikkeestä Helsingistä.
3. Kullanvärinen kaitaliina, johon on ommeltu vertauskuvalliset koristeet: kyyhkynen, kaksi kalaa ja ristejä. Kangas ja malli on hankittu Käsityön Ystävät Oy:stä Helsingistä. Liina on ommeltu Myllypellolla.
4. Pieniä pyyheliinoja ja vihreällä paksulla sametilla päällystetty kirja, jonka mukana on lappunen, josta käy ilmi, että kastekaluston omistavat Myllypellon kyläläiset.
Lyyli Koposen muutettua taannoin hoivakotiin (jalat eivät enää toimineet) on kalusto nyttemmin sijoitettuna Räisälä-museoon. Kaluston lainaamisista huolehtii toistaiseksi Risto Pohjalainen (puh. 0400- 890806 / ristopohjalainen@gmail.com).
Kastekalusto vihittiin käyttöön Myllypellon kansakoululla 12.12.1938. Kirkkoherra Jorma Helasvuo on kirjoittanut kirjan saatesanat ja alkusivuilla on myös Viipurin hiippakunnan piispan, Yrjö Loimarannan, lyhyt kirjoitus. Kaksi evakkomatkaa tehneenä kalusto on Raumalla. Kirjaan on tullut jo monta sukupolvea. Välillä se oli vähemmän käytössä, mutta nyt ovat Myllypellolta lähtöisin olevien jälkipolvet sitä käyttäneet. Yli kahdeksan vuosikymmenen ajan se on ollut hajallaan asuvien kyläläisten käytössä Raumalla, Hinnerjoella, Honkilahdessa, Laitilassa, Kauhajoella, Ilmajoella, Halikossa, Turussa ja Mäntyharjulla. Kalusto on ollut pitkään Aili Pärssisen hoidossa, jonka jälkeen siitä ovat huolehtineet Aili Kuisma ja Lyyli Koponen (o.s. Kuisma).
Toivotaan, että edelleenkin mahdollisimman moni myllypeltolainen lainaa kastekalustoa kodeissa tapahtuvassa kastetilaisuudessa. Se kantaa siltaa sukupolvien takaa ja juhlistaa tilaisuutta omalla arvokkaalla tavallaan.
Lyyli Koposen (o.s. Kuisma) kirjoituksesta Myllypelto-kirjassa hieman lyhentänyt Risto Pohjalainen