Räisäläisten Säätiön valtuuskunnan kokous ja kehittämisseminaari pidettiin 24.10.2015 Huovinrinteen upseerikerholla Säkylässä.

Valtuuskunnan kokouksessa käsiteltiin ensimmäistä kertaa Räisäläisten Säätiön uudet säännöt. Voimassa olevien sääntöjen edellyttämä valtuuskunnan toinen käsittely tapahtuu kevään 2016 vuosikokouksessa, jolloin säännöt on tarkoitus hyväksyä käyttöön otettaviksi. Säännöistä käytiin vilkas keskustelu. Yksimielisesti todettiin, että nykyisten sääntöjen määrittämän valtuuskunnan jäsenten ja varajäsenten yhteenlasketun määrän pienentäminen 30:stä kahdeksaan (8) hallintoneuvoston jäseneen ja varajäseneen tuntuisi sopivalta ratkaisulta. Kokouksessa keskusteltiin Räisälä-seuran aktivoimisesta. Erityisesti pohdittiin mahdollisuutta muodostaa seurasta kannatusyhdistyksen kaltainen yhteisö museon ja/tai nuorisotoiminnan tukemiseksi. Keskustelussa tuli esille erityisesti käynnistämiseen liittyvät kysymykset. Mistä löydettäisiin tarvittava määrä aktiivisia räisäläiset juuret omaavia nuoria ja nuorekkaita ihmisiä, jotka olisivat valmiita ”herättämään nyt nukkuvan” seuran ja käynnistämään käytännön toiminnan.

Sakari Honkanen, Jyri Huppunen, Liisa Hällström ja Marika Issakoff.

Räisäläisten Säätiön valtuuskunnan ja hallituksen yhteiseen kehittämisseminaariin osallistui 19 henkilöä. Järjestelyistä, kahvituksista ja lounaasta huolehti upseerikerhon emäntä Marja-Leena Kankare. Seminaarin tarkoituksena ja tavoitteena oli käsitellä ensimmäistä kertaa säätiön uusia sääntöjä, siten että niistä voidaan päättää seuraavassa valtuuskunnan vuosikokouksessa keväällä 2016, tarkastella toimintaympäristön muutosten vaikutuksia Räisäläisten Säätiön lähivuosien toimintaan sekä etsiä vastauksia muutosten mukanaan tuomiin haasteisiin, perehdyttää valtuuskunnan jäsenet säätiön tämän hetkiseen talous- ja rahoitustilanteeseen sekä säätiön sijoituksiin ja etsiä ratkaisuja rahoitustilanteen parantamiseksi, saada aikaan ajatuksia ja ehdotuksia nuorisotoiminnan käynnistämiseksi ja toiminnan organisoimiseksi sekä keskustella säätiön tulevaisuuteen liittyvistä vaihtoehtoisista ratkaisuista ja niiden huomioon ottamisesta toiminnassa.

Seminaarissa perehdyttiin säätiön talous- ja rahoitustilanteeseen sekä säätiön sijoituksiin. Lounaan ja majuri Mika Ventelän pitämän esitelmän jälkeen iltapäivällä jatkettiin aamupäivällä aloitettua keskustelua talousasioista. Myös Räisäläisten Säätiön nuorisotoiminnan käynnistämiskysymyksiin paneuduttiin ja pohdittiin säätiön tulevaisuuden haasteita erilaisten vaihtoehtojen puitteissa.

Tappiollisia vuosia ei talous enää siedä

Valtuuskunnan puheenjohtaja toi alustuksessaan esille taustoja muun muassa vuosien 2011 ja 2012 tehtyjen päätösten kauaskantoisista vaikutuksista nykytilanteeseen ja tulevaisuuteen. Puheenjohtajan yhteenvedon mukaan em. tapahtumien vaikutuksista säätiölle voidaan vetää johtopäätös, että ilmainen Leader-raha tuli säätiölle kalliiksi. Säätiö joutui sijoittamaan omia varojaan kymmeniä tuhansia euroja keskukseen ja museoon. Nämä varat ovat poissa tuotoista, joita olisi saatu sijoituksista.

Rahastonhoitaja Arja Salo valotti yksityiskohtaisesti säätiön taloustilannetta. Rahastonhoitajan näkemyksen mukaan koko vuoden tulos jäänee alle 10.000 euron. Tämä on kuitenkin viime vuotta parempi tilanne, jolloin oltiin yli 20.000 euroa miinuksella. Tappiollisia vuosia säätiön taloustilanne ei enää siedä.

Taloustilanteen vakauttaminen ja talouden pidemmän aikavälin suunnitelmallisuus tulee olla painopisteenä hallituksen työskentelyssä. Museon ylläpito on huolen aihe, pääsylipputulot eivät tule koskaan kattamaan ylläpitokuluja. Räisäläinen-lehdestä saatavat tilaus- ja ilmoitustulot ovat säätiön kannalta strategisia kysymyksiä, tiedon eri toimijoiden välillä on siis kuljettava kitkattomasti. Joulutervehdysten myyntiin on syytä kiinnittää huomiota. Monessa puheenvuorossa kaivattiin talkoohenkeä, joka näyttäisi olevan kuihtuva ”luonnonvara”.

Jarkko Peltolan puheenvuorossa tarkasteltiin säätiön sijoituksia. Käydyssä keskustelussa pidettiin hyvänä hajauttamisperiaatetta sekä kiitettiin Jarkkoa valaisevasta ja mielenkiintoisesta esityksestä, joka ensimmäistä kertaa antoi valtuuskunnalle kokonaiskuvan säätiön sijoitustoiminnasta.

Valtuuskunnan puheenjohtajan yhteenvedossa tuli korostetusti esille: Eivät suuret tulot vaan pienet menot takaavat tulevaisuudessa suotuisan kehityksen. Museoon ei ole syytä lähivuosina ryhtyä panostamaan säätiön varoja eikä ryhtyä hakemaan ulkopuolista apurahaa. Sen sijaan rahoitusta on tarpeen lisätä nuorisotoimintaan sitä mukaa, kun toiminta saadaan käynnistymään ja ”projektit elämään”. Vain näin taataan säätiön tulevaisuus.

Nuorisotoiminnan käynnistäminen

Valtuuskunnan puheenjohtaja aloitti alustuksensa toteamalla, ”eikö hälytyskellojen tulisi jo soida”! Säätiön hallitukselta, valtuuskunnalta, Räisälä-juhlaan osallistuneilta ja Räisäläinen -lehdessä on pyydetty vanhempaa räisäläissukupolvea etsimään nuorempia mukaan ylläpitämään ja kehittämään räisäläisyyttä. Menestys on ollut huono, vain kaksi nuorta on saatu mukaan!

Missä piilevät syyt passiivisuuteen, kuka pystyisi vastaamaan tuohon kysymykseen? Onko syynä yhteisöllisyyden puute, jonka avulla räisäläisyys on kuitenkin säilynyt kymmeniä vuosia?

Valtuuskunnan varajäsen Marika Issakoff kertoi Karjalan nuorisoliiton järjestämästä laivaristeilystä, johon hän osallistui yhdessä sisarensa Melinan kanssa. Risteilyn aikana heillä oli mahdollisuus tutustua toisiin karjalaisjuuret omaaviin nuoriin sekä saada ajatuksia ja ideoita nuorisotoiminnan kehittämiseksi. Eräänä ajatuksena hän mainitsi tarinoiden keräämisen ja niiden kertomisen jopa kuvaelman muodossa Räisälä-juhlassa vuonna 2017, jolloin olisi tarkoitus järjestää juhla ”nuorison näköiseksi”. Marika kertoi risteilyllä esitetystä ”sukupuusta” sekä kartasta, johon risteilyyn osallistuneet merkitsivät kotipaikkansa. Ehkä näitä ideoita voitaisiin soveltaa Räisälä-juhlassakin. Kurssi karjalaisten ruokien valmistamisesta tuli yhtenä ideana esille. Yhteisiä tapahtumia ja retkiä kaivattaisiin, ne liitäisivät osallistujat tiiviimmäksi yhteisöksi. Mitä räisäläisyys oikein merkitsee, saattaisi olla yhtenä yhdistävänä teemana nuoremmalle polvelle. Marika toi myös esille perustamansa facebook-ryhmän, ”Nuoret ja nuorekkaat räisäläiset”, johon on liittynyt 22 jäsentä. Tänne tulisi kerätä ideoita ja ajatuksia nuorisotoiminnan kehittämiseksi sekä kerätä tarinoita. Tässä Marika toivoi vanhempien räisäläisten auttavan nuoria.

”Tuoreita” kirjoittajia kaivataan Räisäläiseen

Valtuuskunnan varapuheenjohtaja Tuula Lindqvist kertoi myös ajatuksiaan säätiön tilanteesta ja nuorisotoiminnasta. Tuula piti tärkeänä, että emme kadottaisi Räisälä-keskusta emmekä Räisälä-museota. Räisäläinen-lehteen hän kaipasi tuoreita kirjoittajia, ei välttämättä räisäläistaustaisia. Hän katsoi, että Räisälä-seura tulisi saada uusiokäyttöön. Se vahvistaisi varainkeruuta henkilöjäsenten panoksella ja tapahtumien järjestämisessä. Lautapeliä on ryhdytty ideoimaan, kohdetekstit ovat valmiina, pelin suunnittelijoita ja tekijöitä tarvittaisiin. Nuorille suunnattu kotiseutumatka on ensi kesänä toteutumassa. Tuula esitti, että juhlavuoden 2017 kunniaksi valittaisiin Nuori Räisäläinen.

Alustusten jälkeen käydyssä vilkkaassa keskustelussa tuli esille se, kuinka vaikeaa on saada nuorempaa polvea mukaan. Tehtäviä nuorille ei voi antaa ellei heitä saada mukaan toimintaan.

Valitettavasti näyttää myös siltä, että tällä toiminta-alueella ei löydy myöskään nuorekkaita räisäläisiä. Ilmeisesti nuoret eivät juuri lue Räisäläistä eikä heitä kovin paljon ole näkynyt Räisälä-juhlissakaan. Tarvitaan siis muita kanavia, joista Marikan perustama Facebook on yksi.

Räisälä-seuran ”henkiin herättämisestä” keskusteltaessa tuli taas kerran esille seuraavia ratkaisua vaativia seikkoja: Millä tavoin seura herätettäisiin toimimaan? Millä tavalla seura organisoitaisiin? Nykyisenmuotoisena siitä ei olisi esimerkiksi tukiyhdistykseksi, koska se vaatisi uudet säännöt, uudelleen organisoinnin, rahoituksen, hallituksen sekä mittavan jäsenkampanjan, jonka onnistuminen olisi kaikkea muuta kuin varmaa. Kun ottaa huomioon, että säätiön hallinnon uudelleenjärjestelykin on vienyt aikaa parisen vuotta, ainakin valtuuskunnan puheenjohtajalta, niin mistä löytyy se henkilö joka ryhtyisi vetämään tässä säätiölle taloudellisesti vaikeassa tilanteessa tuonkaltaista projektia? Näitä asioita kannattaa miettiä ennen, kuin päätöksiä tehdään.

Valtuuskunnan pj. toi esille kolme vaihtoehtoista skenaariota

Keskustelussa tuli esille mahdollisuus erottaa museon ja kiinteistön symbioosi toisistaan. Millaisia olisivat mahdollisuudet myydä nykyiset tilat ja siirtyä vuokratiloihin? Yhtiövastikkeen suuruudesta käytiin myös keskustelua. Vastiketta pidettiin varsin suurena, kun ottaa huomioon paikan valtaväyliltä syrjässä oleva sijainti. Ongelmalliseksi todettiin myös tilanne siinä vaiheessa, kun museo luovutettaisiin jollekin toiselle museolle. Silloin kaikki säätiön museoon uhraamat rahat häipyisivät saman tien. Kysymyksessä olisi varsin suuret summat ja säätiö jäisi nuolemaan näppejään.

Näiden asioiden pohtimisessa säätiön hallinnolla on edessään työmaata. Esille tuli taas kerran kysymys mahdollisuuksista saada testamentattuja varoja säätiölle. Löytyykö tämän kaltaista mahdollisuutta ollenkaan, siinä kysymys? Keskustelua käytiin myös säädösten, sääntöjen ja ohjeiden noudattamisesta. Parin viime vuoden aikana on kehitetty säätiön hallintoa. Säätiölaki on uusittu ja sen perusteella on säätiölle laadittu uudet säännöt, toimintaohjeet ja vuosikalenteri. Jatkossa sekä säätiön hallituksen että valtuuskunnan on kiinnitettävä huomionsa niiden noudattamiseen. Erityisesti talous on saatava vakaalle kasvu-uralle.

Suunnittelu ja hallinnon uudelleen organisointi

Kaikki edellä esitetyt vaihtoehdot on jo otettu huomioon säätiön uusissa säännöissä. Hallituksen tulee laatia suunnitelmat ja laskelmat 5-10 vuoden aikavälille kahden ensimmäisen vaihtoehdon osalta. Kaksi ensimmäistä vuotta mahdollisimman tarkkaan, muut vuodet väljemmin. Suunnitelmissa tulee eritellä seikkaperäisesti toiminnalliset ja taloudelliset näkökohdat. Suunnittelussa on otettava huomioon, että seuraavan neljän vuoden aikana toista vaihtoehtoa ei voida toteuttaa käytetyn Leader-rahoituksen takia. Alustavat suunnitelmat olisi hyvä käsitellä seuraavassa valtuuskunnan vuosikokouksessa keväällä 2016.

Puheenjohtaja korosti seminaariin osallistuneiden saaneen kattavan kuvauksen säätiön nykytilanteesta; sen varallisuudesta, taloudesta, rahoituksesta ja sijoituksista sekä niihin johtaneista taustoista ja syistä. Tätä taustaa vasten seminaariin osallistuneet varmaankin tulevat ymmärtämään edessä olevia vaikeitaki toimenpiteitä, jotka pääosin kiteytyvät kolmeen seminaarissa tarkasteltuun vaihtoehtoiseen ratkaisumalliin. Näiden analysointi luo mahdollisuuden päätyä hallittuun toiminnalliseen ratkaisuun lähivuosina. Kukin vaihtoehto edellyttää säätiön hallitukselta toteuttamissuunnitelman laatimista ja niihin liittyvien toiminnallisten edellytysten täyttymistä.

Puheenjohtaja korosti säätiön toiminnalta vaadittavien toiminnallisten perusperiaatteiden noudattamisen tarpeellisuutta. Perusperiaatteisiin kuuluu: säätiölain ja säätiön toimintaa ohjaavien säädösten, säätiön sääntöjen sekä edellä mainittujen perusteella laadittujen toimintaohjeiden noudattaminen. Säätiön kaltaisessa yhteisössä yhteistoiminnan merkitys nousee tärkeään asemaan. Yhteistoiminnassa jatkuva viestintä ja siihen liittyvä tiedottaminen luovat samalla yhteishenkeä. Kukaan toimijoista ei voi, eikä saa toimia yksinvaltaisesti eikä ketään ei saa jättää syrjään. Nuorison merkitys säätiön tulevaisuuden kannalta on korvaamaton. Nyt on jo kiire etsiä nuorempien sukupolvien edustajia mukaan toimintaan.

Takaisin joulukuun 2015 lehteen