Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Tämä pätee myös Räisälän hovin suhteen, sillä pietarilainen Maksim Suhov peruskorjaa uusklassista tyyliä olevaa kartanon päärakennusta. Toimittajat Tuula Koponen ja Pentti Väistö kiersivät elokuussa Karjalan kannasta. He tekivät Karjala-lehteen juttusarjaa luovutetun alueen pitäjien nykytilasta. Räisälässä käydessään he tapasivat Maksim Suhovin kunnostamassa Räisälän hovin päärakennusta perheensä loma-asunnoksi.

Räisälän hovi on ollut viime aikoina lohduttoman näköisessä kunnossa.
Elokuussa sen lautaverhoilu oli purettu hirsiseinien päältä.

Räisälän kartano tunnetaan myös nimillä Suuri hovi ja Räisälän hovi. Sen 1800-luvun alkuvuosina valmistunut päärakennus on uusklassista tyyliä. Kaksikerroksinen pylväin koristettu rakennus on hirsirunkoinen, kuten elokuussa oli lautaverhoilun purkamisen jälkeen nähtävissä.

Jutun tekijöille Maksim Suhov kertoo ystävänsä rakentaneen loma-asunnon Melnikovoon. Pyöräillessään yhdessä ystävänsä kanssa he löysivät tämän talon.
- Myöhemmin äitini bongasi netistä ilmoituksen, että talo on myytävänä. Sain rakennuksen halvalla, ja aion kunnostaa sen entiseen asuunsa, mies kertoo toimittajille.
– Tämä ei ole miljoonaprojekti vaan minulle tärkeä harrastus. Haluan, että rakennustekniset ongelmat ratkaistaan eikä vain ohiteta, siksi työ vie aikaa.
– Kaksi vuotta, ja ulkokuori on valmis. Sen jälkeen aloitan sisätyöt. Ehkä kolmen vuoden kuluttua kaikki on valmista. Tervetuloa sitten katsomaan, kirjoittavat Tuula Koponen ja Pentti Väistö Maksim Suhovin huikanneen.

Kartanon mailla oli merkittävää tuotantoa

Räisälän kirkonkylässä oli 1900-luvun alkupuolella ehkä kymmenkunta asumusta, jotka kaikki sijaitsivat Suuren hovin maalla. Lähellä ranta-aluetta sijaitseva Räisälän kartano sekä sen saha, mylly ja sähkölaitos olivat merkittäviä tuotantolaitoksia pitäjässä. Muita vastaavia olivat Ivaskan hovin maatila sekä Tiurin vehnämylly.

Kreivi Sievers hankki hovin omistukseensa vuonna 1856. Hän myi hovin kaikkine siihen liittämine naapurihoveineen vuonna 1906 räisäläissyntyiselle kauppaneuvos Juho Lallukalle sekä viipurilaiselle kauppias Juho Hallenbergille.

Lallukka oli lapsuudessaan ihaillut kotikylänsä vaurauden symbolia, Sutken hovia. Vaurastuttuaan kauppiasurallaan hän hankki omistukseensa Räisälän ja Pudorian hovit Räisälästä, Liimatan kartanon Viipurin lähistöltä sekä muutaman muun maatilan.

Lopulta 1912 Lallukan maaomaisuus oli jo yli 3.000 hehtaaria. Juhon kuoltua hänen leskensä Maria myi oman Räisälän hovin puolikkaansa kunnalle.

Räisälän hovin vauraudesta on säilynyt massiivinen hevostallin tiiliseinä. Hevospelillä hoidettu maanviljelys vaati kartanoon sekä miehiä että hevosia karjan lisäksi. Aarne Räkköläinen muistaa isänsä kertoneen, että Räisälän kartanossa oli tallimestarina Simos-ukko huolehtimassa hevosten hyvinvoinnista ja asiallisesta käytöstä.

Kesäisin vilkkaampaa

Vuoksen varrella sijaitsevassa Räisälässä oli ennen luovuttamista noin 8.000 asukasta. Nykyisessä Melnikovossa on noin 1.500 asukasta. Kun otetaan mukaan entisen Räisälän alueeseen kuulunut Myllypelto, päästään noin 2.000 asukkaan määrään. Kesäisin pitäjä täyttyy lomailijoista, joista osalla on jo oma paikka Melnikovossa. Yksi heistä on vanhaa Räisälän hovin päärakennusta loma-asunnoksi peruskorjaava pietarilainen Maksim Suhov.

Tulipalot ovat vieneet monia Räisälän rakennuksia, kuten Lastenkoti ja Pikku Ivaska, minkä seinustalla minunkin kastekuvani on otettu. Toinen ongelma on ollut rakennusten etenkin huonoista katoista johtunut lahoaminen. Jukka Kemppinen raportoi 25. heinäkuuta 2006: ”Räisälän hovi ja pappila lahoavat vuotavin katoin, nuorisoseuran talo on sokea sisään lyödyin silmin, vanhojen valokuvien huivipäiden ja saapasjalkojen paikalla leijuu reaalisosialismin jälkeensä jättämä tyhjyys ja autius.”

Ivaskan hovi on äskettäin maalattu ja osin entisöity. Nyt kun Räisälän hovia kunnostetaan, on toiveissa, että ainakin jotkin muistoihin piirtyneet rakennukset säilyvät.

Takaisin joulukuun 2015 lehteen