Er.P6:n asevelijuhlaa on vietetty 1950-luvulta alkaen. Tällä kertaa perinteinen asevelijuhla muuttui lopullisesti muistojuhlaksi, kun viimeinen Keljan taisteluun osallistunut veteraani, 101-vuotias Yrjö Raaska sai kutsun viimeiseen iltahuutoon viime syksynä.

Keljan taistelun 75-vuotismuistojuhlaa vietettiin näin ensimmäisen kerran pataljoonan muistojuhlana. Er.P6:n perinteitä vaalimaan on perustettu v.2001 perinneyhdistys, joka on huolehtinut juhlajärjestelyistä tällä vuosituhannella (mm. 70-vuotisasevelijuhla 2009 Lempäälässä ja nyt 75-vuotismuistojuhla 2014 Heinolassa).

Sää oli talvinen, tosin lauhempi kuin se oli Suvannon rantamaisemissa tasan 75 vuotta aikaisemmin Keljan taistelun aikoihin.

Tämänkertainen muistojuhla alkoi Heinolan vanhassa tunnelmallisessa kirkossa vietetyllä juhlamessulla, jossa toimi liturgina ja saarnasi pastori Päivi Pulakka ja ehtoollisen jaossa häntä avusti Seppo Komonen.

Juhlamessun jälkeen pitäjäsäätiöiden edustajat laskivat havuseppeleet sekä kirkkomaalla olevalle Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkille että Heinolan hautausmaalla olevalle sankarivainajien muistomerkille. Räisäläisten Säätiön puolesta näihin kunnianosoituksiin osallistuivat Ossi Kamppinen ja Antti Kuisma.

Muistojuhla Heinolan seurakuntakeskuksessa

Varsinaisen muistojuhlan juhlapaikkana oli avara ja valoisa Heinolan seurakuntakeskus, jonne kokoontui juhlaväkeä runsas sata henkeä. Sakkolalaiset olivat tulleet juhlaan omalla bussillaan Lempäälästä. Ennen varsinaisen juhlan alkua nautittiin perinneyhdistyksen kustantamat ja Heinolan Karjalaseuran emäntien tarjoamat maittavat kirkkokahvit ja vaihdettiin kuulumiset tuttujen kesken.

Muistojuhlan juontajana toimi luontevasti Antti Hynnä Sakkola-Säätiöstä. Er.P6:n perinneyhdistys oli nykyisen puheenjohtajansa Erkki Heiskasen johdolla loihtinut juhlaan monipuolisen ja nautittavan ohjelman.

”Menestymisen mahdollisuudet talvisodassa olemattomat”

Tervehdyspuheessaan Erkki Heiskanen ensinnäkin palautti kuulijoiden mieliin talvisodan lähtötilanteen, jossa suomalaisten menestymisen mahdollisuudet olivat ulkonaisesti olemattomat joukoiltaan ja sotamateriaaliltaan ylivoimaiseen vastustajaan verrattuna. Keljan taistelussakin Er.P6 oli ennakolta arvioiden mahdottoman tehtävän edessä hyökätessään ilman oman tykistön tulitukea miesluvultaan ja tulivoimaltaan (konetuliaseet, maataistelukoneet, tykistö) musertavan ylivoimaista vihollista vastaan, mutta jälleen kerran osoittautui, että joukon tahto ja henki vie kuitenkin voiton materiasta.

Taistellessaan oman kotikontunsa puolesta karjalainen mies latautui uskomattomiin suorituksiin, ja suoriutui mahdottomaksi arvioidusta. Erkki Heiskanen siteerasi ilmeikkäästi jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothia: ”Kansa, joka ei tunne menneisyyttään on köyhä. Se ei hallitse nykyisyyttään eikä pysty suunnittelemaan tulevaisuuttaan”. Hän totesi myös, että meille tärkeiden historiallisten tapahtumien muistaminen on osa identiteettiämme ja niiden unohtaminen merkitsee myös henkistä köyhtymistä. Nykyisen ja tulevien sukupolvien tehtävänä onkin käydä taisteluun unohdusta vastaan torjumaan kansakunnan henkistä köyhtymistä.

Monipuolinen juhlaohjelma

Musiikillisesta annista vastasivat Heinolan Mieslaulajat johtajanaan kanttori Ville-Paavali Hyvönen (Karjala, Äänisen aallot, Suomen laulu, Veteraanin iltahuuto). Heinolalainen, valtakunnallisessakin kehitysvammaisten konserttitapahtumassa menestynyt musiikki- ja lausuntaryhmä Seijan Solistit (Päivi Koski, Jani Viinanen, Ismo Laustila) esitti ohjaajanaan Seija Mikola: Kuuluu laulu enkelten, Sininen ja valkoinen, Tämä taivas, tämä maa. Säestysvahvistuksena soitti harmonikkaa Jouni Paldanius. Ryhmä sai taas paljon uusia faneja. Niin ikään heinolalainen, isänsä puolelta äyräpääläinen pianisti, musiikinopiskelija Sami Väänänen soitti upeasti Sibeliuksen Karelia-sarjasta osat Balladi ja Intermezzo.

Näkövammainen Jani Viinanen Seijan Solisteista esitti kuulijoita koskettavasti runon Elämä on lahja. Erkki Heiskanen lausui Er.P6:ssa taistelleen sakkolalaisen Aapro Jääskeläisen Er.P6:n 30-vuotisasevelijuhlaan kronikkamuotoon kirjoittaman ja silloin ensi kerran esitetyn runon Er.P6:n ja Keljan taistelun muistolle.

Eero Pilviniemi esitti Sakkola-museon digitaaliseen valokuva-arkistoon koottua Er.P6:n sotatiehen liittyvää valokuva-aineistoa hyödyntäen pataljoonan historiikin. Osa historiikissa valkokankaalla esitetyistä valokuvista oli myös esillä paperivalokuvasuurennoksina Seppo Komosen juhlatilaan rakentamassa näyttelyssä. Esityksessään Eero Pilviniemi selvitti myös suunnittelemansa Keljan Runteenmäellä v.2009 paljastetun Keljan taistelun muistomerkin syntyvaiheita sekä v. 2001 perustetun perinneyhdistyksen toimintaa.

Juhlapuheen piti lahtelainen eversti evp. Pekka Jouko, joka totesi historian jatkumossa talvisodan ja sitä seuranneen jatkosodan olleen niitä edeltäneen itsenäistymisen ja vapaussodan loppunäytös. Puheessaan hän esitti myös mielenkiintoisia vaihtoehtoja puntarointeineen Suomen ulkoisen turvallisuuden varmistamiseksi lähitulevaisuudessa.

Juhlaan toivat tervehdyksensä Heinolan kaupunki, Heinolan sotainvalidi-, sotaveteraani- ja rintamamiesveteraaniyhdistys sekä Er.P6-perinneyhdistyksen perustajasäätiöt (Kaukola-, Käkisalmi- ja Sakkola-Säätiö sekä Räisäläisten Säätiö, jonka tervehdyksen esitti Antti Kuisma).

Käkisalmi-säätiön tervehdystä esittäessään Erkki Heiskanen liitti siihen läsnä olleelle kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raili Hilde’nille osoitetun vetoomuksen sisällyttää Heinolan peruskoulujen lähihistorian opetussuunnitelmaan jalkautumisen sankarihautausmaalle, jolloin kasvavalle nuorisolle voitaisiin kertoa ja kerrata sankarivainajien tarina ja voitaisiin konkreettisesti osoittaa, miten kalliisti suomalaisen nyky-yhteiskunnan vapaus on Heinolassakin ostettu. Puheenjohtaja Hilde’n lupasi viedä viestin sekä Heinolan kaupungin koulutoimeen että sivistystoimeen.

Tämä Erkki Heiskasen heittämä ehdotus olisi mitä suotavinta tuoda päättäjien puntaroitavaksi jokaisessa kunnassa ja kaupungissa!

Erillinen pataljoona 6:n 75-vuotismuistojuhla päättyi yhteisesti laulettuun Maamme-lauluun.

Uskon, että juhlassa vallinnut tunnelma ja henki kannustaa läsnä olleita nuoremman polven edustajia viemään Er.P6:n perinneviestiä eteenpäin tulevaisuudessakin.

Takaisin maaliskuun 2015 lehteen