Rauman Karjalaiste 70-vuotisjuhlassa riitti haastamista, mutta kyllä välillä maltettiin
ohjelmaakin kuunnella.
Humalaisten miehet 70-v juhlan pääosissa
Karjalaseura muokannut Raumaa 70 vuotta
Juhlan juonsi aikaisempi seuran puheenjohtaja Alpo Jortikka, ja juhlapuhujana oli Ilkka Puukka, molemmat lähtöisin Räisälän Humalaisista. Alpo totesi saaneensa joskus aiemminkin juontopyynnön.
- Mie kysyin tält pyynnö esittäjält et olenks mie paras tähä hommaa. Hää vastas et "en tiijä, mut et ainakaa mene yleisö ettee tukka silmil. Pääpuhuja, puolustusasiainneuvos, valtiotieteiden tohtori Ilkka Puukka korosti Karjalasta keskustelun yllä pitämistä.
- Emme koskaan saa päästää ihmisiä unohtamaan, että Karjala on otettu meiltä pois vääryydellä ja väkivallalla. Siksi keskustelua on syytä pitää yllä. Karjalan heimoa ja tulevia suomalaisia sukupolvia ajatellen olisi suuri vääryys vaieta meitä koskettavasta asiasta, painotti eversti (evp) Ilkka Puukka.
Seurakunnan tervehdyksen välittänyt pastori Valtteri Virta kiinnitti huomiota ihmisten tarpeeseen tuntea juurensa.
- Etenkin nyt kun karjalaiset juuret omaavien määrä lisääntyy, on karjalaseuran toiminta juurien esillä pitämisessä edelleen tärkeää, korosti Virta.
Lähestyvä äitienpäivä lienee kirvoittanut Raimo Vuoriston pohtimaan oman äidin, hänen valmistamansa ruoan ja sen nauttimiseen liittyneen tunnelman merkitystä. Rauman kirkkoherrana ja kaksi vaalikautta kansanedustajana toiminut Vuoristo viittasi Lauri Viidan teokseen Moreeni, missä perheen äiti on elämänuskoinen hahmo, joka ilmaisee myös huumoria ja rakkautta. Pyhäjärveläisen äidin poikana hän oli sitä mieltä että karjalainen äiti pani pääpainon aterialla vallitsevaan tunnelmaan, mikä lisäsi ruoan maukkautta.
Rauman Karjalaisten varapj. Taisto Ketolainen, sihteeri Raija Seppä ja pj. Juha Pökkönen vastaanottavat Eurajoen Karjalaseuran sihteerin Hely Laineen ja puheenjohtaja Pekka Matikan onnittelut.
Muuttanut paikkakuntaa
Siirtokarjalaisten sopeutumisesta Rauman alueella tehdyn tutkielman mukaan
karjalaseuratoiminnalla on ollut merkittävä osuus karjalaisen kulttuurin
ylläpitäjänä. Outi Kokkosen Turun yliopiston kulttuurien tutkimuksen
laitoksella vuonna 1987 tekemässä Pro gradu -tutkielmassa todetaan, että
seuratoiminta vaikuttaa estävästi paikallisen kulttuurin muuttavaa voimaa
vastaan.
Karjalaseuran rooli, niin Raumalla kuin muillakin paikkakunnilla, on siis ollut
merkittävä, vaikka aika ja uuteen ympäristöön muutto ovat luonnollisesti
hävittäneet karjalaista kulttuuriperinnettä etenkin juhla- ja perhetapojen
suhteen.
Tutkijan käyttämistä Rauman museon 42 siirtokarjalaisen haastattelusta ilmenee,
että ruokakulttuuri on karjalaisen kulttuurin säilynein osa-alue. Muita
selvimmin säilyneitä piirteitä ovat ortodoksinen uskonto ja karjalan murre.
Satakuntaliiton toimittamassa Satakunnan maakuntakirjassa (Pori 1999) todetaan
karjalaisten panoksen maakunnan (ja myös Rauman) elinkeinoelämään ja
kulttuuriin olleen merkittävä ja on yhä erityisen vahva.