Tuula Pelkonen väitteli tohtoriksi
Väitöskirjan pohjana Angolan tutkimukset
Näin kävi, sillä Hyvinkäällä asuvien Irja ja Räisälän Viertelästä kotoisin olevan rovasti Hannu Pelkosen tytär väitteli Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheenaan äkillinen bakteerin aiheuttama aivokalvotulehdus (bakteerimeningiitti, BM).
Lastenlääkäriksi 1994 Oulun yliopistosta valmistunut Tuula Pelkonen toimi vuodesta 1996 lähtien lähetyslääkärinä Etelä-Angolassa. Hän on ollut organisoimassa Angolan pääkaupungissa Luandassa vuonna 2005 aloitettua suurta kliinistä meningiittitutkimusta. Näiden kokemusten pohjalta valmistui väitöskirja "Improving outcome of childhood bacterial meningitis by simplified treatment - Experience from Angola".
Äkillistä bakteerin aiheuttamaa aivokalvotulehdusta, meningiittiä, esiintyy kehitysmaissa moninkertaisesti teollisuusmaihin verrattuna. BM on suuri lapsikuolleisuuden ja sairastavuuden syy erityisesti kehitysmaissa. Myös Angolassa sairaus on yleinen, ja sen ennuste on erittäin huono, sillä neljä viidestä sairastuneesta lapsesta kuolee tai vammautuu vaikeasti.
HYKSin Lastenklinikalla järjestetyn väitöstilaisuuden kulkua valvoi kustoksena professori Heikki Peltola. Vuonna 2005 Peltola käynnisti Angolan pääkaupungissa Luandassa lasten meningiittiä koskevan satunnaistetun, kaksoissokkoutetun tutkimuksen, jossa verrattiin neljän erilaisen hoitomenetelmän tehoa.
Tuula Pelkonen rokotusmajassa Suomen Lähetysseuran klinikalla Shangalalassa Angolassa vuonna 2004.Kuva Irja Pelkonen.
Tuula Pelkonen vanhempiensa Irja ja Hannu Pelkosen kanssa Räisälä-juhlissa Kokemäellä.
Tutkimuksen käytännön toteuttajana toimi erikoislääkäri Tuula Pelkonen, joka
oli työskennellyt Angolassa kahdeksan vuotta lähetyslääkärinä ja tunsi
olosuhteet hyvin.
Peltolan mukaan uudet antibiootit tai liitännäishoidot, suun kautta annettavaa
glyserolia lukuun ottamatta, eivät ole parantaneet BM:n ennustetta.
- Hoidin Luandan lastensairaalan osastolla 750 aivokalvotulehdusta sairastavaa
lasta ja tutkin poliklinikalla 400 lasta. Tutkimus tuotti merkittäviä tuloksia,
sillä hitaana jatkuvana tiputuksena annetun antibiootin ja suun kautta annetun
parasetamolin lyhytkestoinen yhdistelmähoito vähensi lasten varhaista
kuolleisuutta enemmän kuin mikään muu hoito sitten antibioottien markkinoille
tulon, valaisee Tuula Pelkonen.
Tutkijat pitävät mahdollisena, että tätä lääkehoitoa hiukan rukkaamalla,
antamalla hoitoa pidempään, saataisiin huomattavasti parempia tuloksia, kuten
pysyvä kuolleisuuden lasku, joten jatkotutkimukset ovat tarpeen. Mikäli näin
yksinkertaisella menetelmällä voidaan parantaa bakteerimeningiitin
hoitotuloksia kehitysmaissa, sillä on professori Peltolan mukaan suuri
merkitys. Hän tähdentää, että hoitotulokset ovat täysin hyödynnettävissä myös
suomalaisten lasten hoidossa.
Tuore lääketieteen tohtori aloitti lokakuussa 2009 Helsingin lastenklinikalla
erikoistumisen lasten infektiotauteihin.
- Erikoistuminen on työn tekemistä lastensairaalan infektiotautien osastolla ja
infektiopoliklinikalla. Potilainamme on paljon maahanmuuttajia; olenpa saanut
hyödyntää portugalin taitoanikin. Tavallisten keuhkokuumeitten lisäksi hoidamme
lapsia, joilla on esim. hepatiitti, tuberkuloosi tai HIV. Olen pitänyt kovasti
työstäni, joka on mielenkiintoista ja haastavaa, kerätäänhän koko Etelä?Suomen
"vaikeimmat" infektiopotilaat Helsinkiin.
Kullervo Huppunen