räisäläisiä
Karjalaismiehet Eero Ruotsalainen, Aarne Räkköläinen, Ilkka Puukka ja
Ilpo Nurmi Välirauha-näyttelyn avajaisissa.

Räisälän miehet mannekiineina

Välirauha-näyttely Säkylän Talvi- ja jatkosotamuseossa

Säkylän Talvi- ja jatkosotamuseon ajankohtaisen näyttelyn teemana on Välirauha. Edellinen museon erikoisnäyttelyn aihe oli Talvisota. Museon perustaja ja nykyinen hoitaja Ilpo Nurmi (juuret Muolaassa) lupasi, että ensi kesän teema tulee olemaan Jatkosota.
Kesäkuussa tapahtuneen näyttelyn avauksen suoritti Räisälän Humalaisissa 1938 syntynyt valtiotieteiden tohtori, puolustusasiainneuvos, eversti evp. Ilkka Puukka. Hän totesi avajaispäivän olevan historiallinen, sillä Eugen Schauman (1875-1904) ampui Poprikovia senaatin toisen kerroksen portaikossa 16. kesäkuuta 1904 vastalauseeksi venäläistämispolitiikalle. Mielenkiintoisena yksityiskohtana hän kertoi, että tapauksen silminnäkijänä oli Räisälän Humalaisissa syntynyt Yrjö Puukka, senaatin ylivahtimestari.
Näyttelyn avajaisissa oli paikallisia talvisodan veteraaneja, jotka muistelivat omia kokemuksiaan sodasta. Heidän lisäkseen oli mukana evakkomatkat kokeneita. Räisäläiset Aarne Räkköläinen ja Eero Ruotsalainen toimivat sota-ajan pukeutumisen mannekiineina. He sekä Muolaassa 1927 syntynyt Antero Miettinen kertoivat muistojaan sotien aikaisista omista ja perheidensä evakkovaiheista.
Avajaisten päätteeksi saivat paikalla olleet nähdä katkelman uudesta Tykistömuseon toimesta valmistetusta sotien kulkua kuvailevasta elokuvasta. Siinä kerrottiin esimerkiksi talvisodan hengen eläneen myös välirauhan aikana. Esimerkiksi monet vaihtoivat kultaiset vihkisormuksensa rautaisiin edistääkseen sotavarustelua.

Monipuolista esittelyä

Säkylän Talvi- ja jatkosotamuseon perusti yliluutnantti evp. ja nykyinen museonhoitaja Ilpo Nurmi vuonna 1990. än keräsi Pekka Parikan Talvisota -elokuvaa varten ympäri Suomea talvi- ja jatkosotaan liittyvää

esineistöä. Näistä esineistä ja asuista koottu näyttely saavutti suuren suosion ja syntyi idea perustaa museo kerätyn esineistön varaan.
Museossa esitellään talvi- jatkosodan aikaista esineistöä. Korsussa kävijä voi aistia tunnelman, jossa savuttava sammakkokamiina lämmittää pahoin haavoittunutta sotilasta ja häntä hoitavaa lääkintämiestä. Kanttiinissa voi tarkastella rintamalla käytettyjä tuotteita. Vitriineissä on esillä sotilaille kuulunutta henkilökohtaista esineistöä ja puhdetöitä kuten puukon tuppia. Sotilaiden ja eri tehtävissä toimineiden lottien vaatetukseen voi tutustua useiden mallinukkien avulla. Oman kokonaisuutensa muodostavat aseet, joista kaksipiippuista ilmatorjuntatykkiä voi museossa yrittää suunnata.

Välirauha - milloin?

Näyttelyyn kootussa tietoiskussa todetaan, että välirauhan ajalla tarkoitetaan ajanjaksoa talvisodan päättäneestä Moskovan rauhasta (13. maaliskuuta 1940) jatkosodan alkuun (25. kesäkuuta 1941). Välirauha-nimitystä alettiin käyttää heti, koska rauhan ei yleisesti uskottu säilyvän kovin kauaa. Neuvostoliiton sanelemat rauhanehdot koettiin Suomessa kohtuuttomiksi, joten kansan keskuudessa puhuttiinkin pakkorauhasta.
Talvi- ja Jatkosotamuseon näyttelyssä kerrotaan ajan poliittisesta tilanteesta. Uuden näyttelyn seinäkkeistä voi lukea, kuinka Suomen välit Saksan kanssa lähentyivät ja miten se vei maatamme kohti jatkosotaa. Varustautumisen, Salpalinjan rakentamisen ja välirauhan aikana aloitetun jälleenrakentamisen lisäksi myös evakot ovat saaneet oman osionsa Säkylän Talvi- ja Jatkosotamuseon Välirauha-näyttelyssä. Näyttelyssä esitellään myös pula-ajan tuotteita.

Takaisin maaliskuun 2010 lehteen