Jari Väkiparralle 156. melonnan SM-mitali

Räisäläiset juuret omaava Jari Väkiparta on Suomen maratonmelonnan elävä legenda, todetaan lajista kertovalla Internet-sivulla. Ihan aiheetta ei mainesanoja ole käytetty, sillä elokuun lopussa hän voitti Tampereella kajakkiyksikköjen 5000 metrin miesten 40v-sarjassa 156. SM-mitalinsa.
Euran Kanoottiklubia edustava, vuonna 1962 syntynyt Väkiparta oli mukana jo ensimmäisissä järjestetyissä maratonmelonnan MM-kisoissa Nottinghamissa 1988. Hän saavutti kautta-aikain Suomen parhaan sijoituksen maratonmelonnan MM-kisoissa 1994 olemalla kaksikossa kuudes Esa Huova parinaan.
- Läpilyöntivuosi oli 1991 jolloin saavutin Suomen ennätyksen yhden vuoden mitaleiden määrässä. Silloin voitin yhdeksän kultaa ja yhden hopean, muistelee Jari Väkiparta.
Hänen voidaan sanoa hallinneen Suomen maratonmelontaa kahden vuosikymmenen ajan, sillä hänellä on 12 peräkkäisen suomenmestaruuden putki yksiköllä vuosina 1995-2006. Myös ratamelonnassa Jari on ollut menestyksekäs. Hänellä on kymmeniä suomenmestaruuksia ja SM-mitaleita yksiköllä, kaksikolla ja neliköllä. Väkiparta voitti M40-sarjan maailmanmestaruuden 2004 Bergenissä Norjassa. Hänellä on pohjoismaiden mestaruus kymppitonnilla ja maailmancupin kolmas tila joitakin vuosia sitten.
Jari on lisäksi kolminkertainen maailman rankimpana pidetyn melontakilpailun voittaja. Kyseessä on kuusipäiväinen kilpailu pituudeltaan 537 km, jossa melotaan rajajokea pitkin Kilpisjärveltä Tornioon.

Mikä maratonmelonta

Ratamelonnassa kilpailumatkojen pituus on 200, 500, 1000 ja 5000 metriä. Maratonmelontaan lasketaan muutamaa kilometriä pidemmillä matkoilla tapahtuva kilpamelonta. Useimmiten kilpailumatka on kymmenestä noin kolmeenkymmeneen kilometriin, mutta myös satojen kilometrien etappikilpailuja järjestetään.
Olosuhteet vaihtelevat suojaisista sisävesistä voimakkaasti virtaaviin jokiin ja avomereen. Yleisesti ottaen erilaisten kilpailutyyppien kirjo on maratonmelonnassa erittäin laaja. Maratonilla käytetty kalusto muistuttaa avomerikilpailuja lukuun ottamatta läheisesti ratamelonnan kalustoa, vaikka pieniä eroja toki on. Maratonilla kilpaillaan useimmiten yksiköllä ja kaksikolla, mutta joskus harvoin myös neliköllä.
Kilpailuissa voi olla kanto-osuuksia. SM-, PM-, EM-, MM- ja maailmancup-kilpailuissa on aina kanto-osuudet. Lukuisat kanto-osuudet tuovat kilpailuun aivan uuden sävyn.
- Maratonmelonnassa kanootin minimipaino on kahdeksan kiloa ja maksimipituus 5,20 metriä. Mahdollisimman lähelle minimiä täytyy yrittää päästä, sillä varsinkin kanto-osuuksilla jokainen ylimääräinen gramma tuntuu paljolta, Väkiparta kertoo.
Vaikka Jari Väkiparta on saavuttanut menestystä ratamelonnassa, pitää hän omimpana lajinaan maratonmelontaa. Hänen mukaansa kestävyyttä riittää mutta nopeus ei ole hänen vahvin puolensa.

Väkiparta
Riikka Poikela sylissään puolitoistavuotias Akseli. Isän kainalossa 3-vuotiaat kaksostytöt Pinja ja Tuuli.

Maapallon ympäri

Melontakipinä iski Jariin kun armeijan jälkeen sukulaismiehet alkoivat rakennella kajakkeja ja osallistua kilpailuihin. Hänkin päätti valmistaan oman kulkupelinsä.
- Rakensin itsekin ensimmäisen kajakkini, mutta siitä tuli liian hutera ettei se olisi kestänyt istua joten se unohdettiin navetan vintille. Toinen kajakkini jäi joen pohjaan kaaduttuani koskessa ja vasta kolmannella pääsin osallistumaan ensimmäiseen kilpailuuni vuonna 1984, Eurajoki-melontaan jossa kokemattomana melojana kaaduin 5-6 kertaa. Niin paljon tuo kaatuilu otti luonnonpäälle, etten koskaan päässyt maaliin kyseisessä kilpailussa. Keskeytin ensimmäisessä kilpailussa joten ei ura hääppöisesti alkanut. Joki toinen olisi siinä vaiheessa jo ripustanut kajakin naulaan, mutta minä aloitin määrätietoisen harjoittelun, jonka seurauksena "ura" lähti hienoiseen nousuun, muistelee Jari alkuaan melonnan saralla.
Vuonna 86 hän voitti jo kyseisen kisan ja sen jälkeen Väkiparta on kilpaillut eri matkoilla 500 metristä aina 540 kilometriin. Myös kilpakajakkinsa hän on rakentanut pääosin itse konstit opittuaan.
- Aikanaan tuli kierrettyä paljon Eurooppaa kilpailumatkoilla, kajakki vaan auton katolle ja kisamatkalle. Kauemmas suuntautuneilla matkoilla täytyy turvautua sitten yhteiskuljetuksiin.
Eurassa on hyvänä harjoitusratana Eurajoki, sillä siinä on 10 kilometriä vapaata reittiä ja se on suuren osan talveakin sulana. Harjoituskilometrejä Jari Väkiparralle on kertynyt parhaana vuonna 6000 kilometriä. Kaiken kaikkiaan hän kertoo meloneensa noin puolitoista kertaa maapallon ympäri.

Perheen ehdoilla

Jari kertoo olevansa Väkelän sukua eli Hytinlahdesta Latoselän rannalta lähteneen Lauri Väkiparran poika. Tänä kesänä hän kävi ensimmäisen kerran Räisälässä Väkelän talon paikalla isän ja sisarusten kanssa.
Oman perheen perustaminen siirtyi melonnan myötä, mutta nyt perheessä on viisi jäsentä ja kuudetta odotetaan syyskuun aikana.
- Nyt jatkan melomista perheen ehdoilla, mikä tarkoittaa roimaa vähennystä aikaisempiin harjoitusmääriin. Olen sitä mieltä, että kaikkien mitalien ja voittojen rinnalla lapset ovat paras saavutus. Voi sanoa että on saavuttanut jotain, ja tavoitteet ovat muuttuneet perheen ja lasten myötä, kiteyttää Jari Väkiparta.

Takaisin syyskuun 2010 lehteen