Kolme kovaa Olavia

Olavi Salonen.

Töitä ja urheilua

Olavi kertoi syntyneensä Noormarkussa 20.12.1933.
- Isäni nimi oli Frans Vihtori (syntynyt Noormarkussa) ja äitini Anni-Maria, hän oli syntynyt Ahlaisissa. Minulla on sisar Pirjo, hän on 9 vuotta nuorempi. Veljiä minulla ei ole. Viljelysmaata meillä oli 10 ha. ja metsää saman verran. Meillä oli tyypillinen maitotuotanto tila.
- Siirryin Rosenlewin palvelukseen 1956. Sitten Erkki Rantala pyysi minua Kaipolan Vireen "juoksutalliin" saman vuoden syksyllä. Aloitin tammikuun 2. päivä -57 Jämsänkoskella puutarhaharjoittelijana Rekolan puutarhassa. Olin aamulla suorittanut harjoituksen ja tullut töihin siinä 9 aikoihin, sitten iltapäiväharjoituksen aloitin klo 14.00 eteenpäin. Koska Yhtyneet Paperitehtaat maksoi minun palkkani, puutarhuri Aarne Rautasalolle sopi tämä järjestely hyvin.
- Asuin alkuun Erkki Rantalan kanssa ja harjoittelimme yhdessä. Hänen ansiostaan tapahtui sinä vuonna reilu tulosparannus. Talvella kävimme Kuortaneen Urheiluopistolla leireillä, ne kestivät yleensä viikon verran. Palkkamme juoksi normaalisti koko ajan.
Erkki Rantala juoksi vuonna -57 10 000 m SE:n 29,21. Kun Olavi Salonen oli juossut samana vuotena 1500 m ME-ajan, vuorineuvos Walden sanoi: "Voit pitää nyt vähän lomaa".
- Olin poissa töistä 2,5 kuukautta. Yhtyneiden Paperitehtaiden johtaja Juuso Walden tuki Kaipolan Vireen toimintaa voimakkaasti, samoin Valkeakosken Hakan jalkapallojoukkuetta. Vastaavasti minä tein joulukiireiden aikana töitä pitkiä päiviä. Meille juoksijoille oli paperitehdas palkannut hierojan, jonka palveluita saimme vapaasti käyttää. Vuonna -61 siirryin Kaipolan paperitehtaalle puistotyön johtajaksi. Tässä tehtävässä olin noin 2,5 vuotta.
Palatkaamme vielä 1500 m ME-juoksuun. Olavi Salosesta kehittyi eräs parhaista mailereista kahden muun Olavin (Salsola ja Vuorisalo) kanssa. He kaikki kolme olivat syntyneet vuonna 1933 ja onnistuivat alittamaan entisen ME-ajan heinäkuussa 1957 Turussa. Juoksun voittajaksi julistettiin Salsola, joka oli kilpailut järjestäneen seuran Turun Urheiluliiton miehiä. Voittajan nimeämiseen vaikutti myös Olli Tervo niminen Urheiluliiton valmentaja, joka huusi kentän toisesta laidasta: "Salsola voitti!" Salonen oli toisena samalla ajalla 3.40.2.
- Tässä juoksussa ennätykseni parani 4 sekuntia, kertoi Olavi Salonen.
Vuorisalo hävisi kymmenyksen ja Ruotsin Dan Waernkin juoksi vielä 3.40.8. Suomalaisten ennätys kesti vain 1 vuorokauden, kun Tšekkoslovakian Stanislav Jungwirth alitti sen seuraavana päivänä parilla sekunnilla. Kirjoittaja tapasi Salsolan 3 päivän kuluttua juoksusta Tampereen Hämeenkadulla. Hän kertoi että Jungwirthin ennätys tehtiin harjoitusleirillä kahden "jäniksen" avustamana. Jänisten käyttö oli tuolloin kielletty. Myös juoksu anottiin jälkikäteen kilpailuksi, joka sekin oli kielletty.

Taktisia matkan valintoja

Olimme Ranska-Suomi maaottelussa Pariisissa vuonna 1960. Liiton johtajat tiedustelivat Olavilta, suostuisiko hän juoksemaan 10 000 m 1500 m:n sijasta. Viimeksi mainitulla matkalla Ranskalla oli eräs sen hetken maailman parhaimmista mailereista, Michel Jazy. Hän oli voittanut Rooman olympialaisissa pari viikkoa aikaisemmin hopeamitalin. Olavi suostui juoksemaan "kympin", voitti sen ja Suomi sai 4 lisäpinnaa onnistuneesta matkan vaihdosta. Olavin jälkeen maaliin tuli legendaarinen Alain Mimoun. Myös kirjoittaja muistaa maaottelun miellyttävänä kilpailuna. Voitimme Jussi Rintamäen kanssa ranskalaiset ja minä paransin ennätystäni 0,9 sekuntia 400 m:n aitajuoksussa. Koko Suomen maajoukkueen miehistö kävi onnittelemassa meitä. Silloin tunsin tulleeni mukaan maajoukkueeseen.
Useita diskauksia

Suomalaiset huippumailerit saivat Suomi-Ruotsi maaotteluissa vastaansa Dan Waernin, joka oli usein "vaikea voitettava" näissä otteluissa. Keskimatkat 800 ja 1500 m olivat sellaisia juoksuja, joissa tapahtui tönimisiä ja diskauksia. Salonen sai ruotsalaisessa lehdistössä lisänimen "tankki". Hän oli hieman vahvarakenteisempi kuin muut pahimmat kilpakumppaninsa ja sattui tönäisemään Dania hieman kaarteessa. Eihän siellä Ruotsissa paljoa tarvitsekaan. Kaikki 4 huippujuoksijaa voittivat maaotteluita vuorotellen ja joutuivat myös vuorotellen diskatuiksi. Suomen Urheiluliiton johto sai olla tyytyväinen siihen pistemäärään, mihin mailerikolmikkomme ylsi.

São Paulosta New Yorkiin

Olavi Salonen valittiin São Paulon uudenvuoden yöjuoksuun -62-63, koska ykkösmiehemme Erkki Rantala oli Teknillisessä koulussa, eikä voinut tästä syystä osallistua juoksuun. Olavi kertoo, että juoksu tapahtui kadulla ja matkan pituus oli noin 10 km. Hän sijoittui 27:ksi ja sai palkinnoksi valtavan pytyn.
- Lensin suoraan New Yorkiin hallikilpailuihin, kentällä oli vastassa Jussi Himanka, joka toimi Yleisradion Yhdysvaltain- kirjeenvaihtajana silloin. Hän auttoi minua monessa asiassa ja näytti kaupunkia. Voitin mailin juoksun legendaarisessa Madison Square Gardenissa. Kävin harjoittelemassa Keskus Puistossa. Kaikki turneen juoksut tapahtuivat puuradoilla. Sitten kilpailin Bostonissa, Chicagossa, Clevelandissa, Washingtonissa, sekä Los Angelesissa, jossa tapasin Pertti Ålanderin. Pertti oli Suomen edustajana Rooman Olympialaisissa 800 m:n juoksussa, sekä kirjoittajan seurakaveri. Asuin viikon hotellissa ja sen jälkeen pidempään perheessä, jossa molemmat vanhemmat puhuivat Suomea. Kaikkiaan halliturnee kesti 2,5 kuukautta, muistelee Salonen.

Puutarhuriksi

Olavi edusti Kaipolan Virettä vuodesta 1957 alkaen, voittaen myös useita viestimestaruuksia Vireen joukkueessa 4x800 m ja 4x1500 m matkoilta. Kirjoittajakin muistaa erään miellyttävän SM viestin, kun seurani HKV voitti Vireen joukkueen ja SM:n 4x800 m viestissä vuonna 1964. Kaipolassa oli useita huippujuoksijoita lopettanut kilpailemisen niinä vuosina.
Olavi Salonen edusti Suomea Rooman ja Tokion Olympialaisissa, sekä Tukholman ja Belgradin EM-kisoissa, joissa sijoittui tasaisessa kilpailussa neljänneksi. Maaotteluissa hän oli 34 kertaa. Kaikkiaan Suomen mestaruuksia on hänelle tullut 32 kpl. Näihin lukuihin on päässyt hyvin harvat yleisurheilijat, viimeisinä vuosikymmeninä ei ketään. Hänen parhaita ennätyksiään: 800 m 1,48,0, 1000 m 2,19,2, 1500 m 3,40,2, maili 3,59,1.
- Tokion olympialaisten jälkeen menin Otavan puutarhakouluun, siellä meni 2 vuotta. Aktiiviuran jälkeen siirryin Valkeakoskelle paperitehtaan palvelukseen ylipuutarhuriksi. Vielä eläkkeellä ollessa viljelin kotitilallani Noormarkussa mm. sipulia, jota oli 10 ha ja perunaa oli 4 ha. Työllistin kesäisin yli 10 henkeä.
Matti Hannus kirjoitti kirjan Olaveihin Suomi luotti - mestarimailerit Salonen, Vuorisalo, Salsola. Kirjan julkaisutilaisuus oli marraskuussa 09 Helsingissä. Suosittelen kirjaa luettavaksi.