Seudun arkeologiaa

Lahden Kaupunginmuseon Arkeologian yksikön amanuenssi Hannu Takala oli mukana Siirlahti-osaston avajaisissa. Hänellä on takanaan monivuotinen tutkimus Karjalan kannaksella sekä Räisälässä että lähipitäjien alueella. Hänen mukaansa alueelta on löytynyt runsaasti kivikautista esineistöä.

Hannu Takala ja Antti Kuisma kirjoittamassa nimiään museon vieraskirjaan.

- Harvassa paikassa Suomessa yhtä runsaita kaivauksia. Sakari Pälsi kaivoi jo vuonna 1915 Siirlahden Pitkäjärvellä laajaa kivikautista asuinpaikkaa. Sen jälkeen on tehty runsaasti kaivauksia ja esimerkiksi viime vuonna löysimme Siirlahden Leipälahdesta aiemmin tuntemattoman asuinpaikan, korostaa Takala tutkimusten tärkeyttä.
Hänen asiantuntijalausuntonsa pohjalta sekä venäläinen että siirlahtelainen osapuoli olivat yksimielisiä arkeologia osaston kehittämisestä. Seuraavassa yhteistyövaiheessa onkin tarkoitus avata seudun arkeologista taustaa koostamalla esitteitä olemassa olevista tuloksista ja tuomalla esille uusia löytöjä.
Uuden yhteistoimintasaran avautumista oli todistamassa myös Kurkijokimuseon johtaja Marina Petrova, joka iloitsi siitä että museotyö jatkuu ja löytyy siitä kiinnostuneita. Hänen mukanaan ollut Lidia Ivanova on kunnostanut suomalaiselle arkkitehti Lars Sonckille kuuluneen rakennuksen. Hän kertoi, että rakennus aiottiin purkaa, mutta hän osti sen ja on kunnostanut eläkepäivinään siitä museon. Molemmat vieraat toivottivat suomalaiset tervetulleiksi Kurkijoelle tutustumaan heidän museoihinsa.

Monipuoliset esitteet

Antti Kuisma kiitti Sergey Solyankoa ja hänen vaimoaan Ekaterina Kukushkinaa todeten, että ilman heitä ei nyt oltaisi avaamassa museota. Hän kertoi Siirlahden kylätoimikunnan puolelta olleen viitisen henkilöä työstämässä aineistoa, joka museon seinillä tarjoaa sekä suomalaisille että venäläisille samaa tietoa.
- Esitteissä on pyritty kokonaisuuksiin, jotka kertovat siirlahtelaisten vaiheista. Seinällä olevassa kartassa ovat suomalaisten asunnot ja tauluissa kerrotaan elinolosuhteista1900-luvulla, luonnosta, elinkeinoista, evakkovaiheista ja asumisesta nyky-Suomessa.
Tauluissa esitellään myös siirlahtelaissyntyisiä vaikuttajia kuten Maria Lallukka, joka mahdollisti testamenttirahoillaan Viipurin kaupunginmuseon rakentamisen.
Näyttävät ja taidokkaasti valmistetut esittelytaulut kuten muutkin työt on tehty talkootyönä. Esimerkiksi graafisen suunnittelun ja toteutuksen teki siirlahtelaissukuinen Jari Koivisto ja käännöstyön hoiti Timo Priiki.
Aiepöytäkirjassa on vielä kolmas osa, mikä koskee entisen karjalaistalon eli Antti Kuisman isän kaupan entistämistä. Suunnitelman mukaan suomalaiset keräävät tietoa säilyneestä talosta ja sen sisustuksesta ja venäläiset huolehtivat toteutuksesta.