Vaarin karjalaisuudella rokottama Pekka Lehtiö

Moskovan hovimestarista hauturiksi

Raumalla ja Köyliössä hautauspalveluja tarjoava Pekka Lehtiö kertoo olevansa ennen kaikkea karjalainen, vaikka onkin syntynyt Punkalaitumella. Ennen nykyisen palveluammatin aloittamista hän on ollut mm. Moskovassa suurlähetystössä hovimestarina.
- Isovanhemmat saivat elää rikkaan elämän, ja kun sain olla heidän kanssaan, tarttui karjalaisuus. Äidin isä Eino Kalenius eli vaarini antoi minulle kirjan Viipurin viimeiset päivät. Vaikka minulle on kertynyt valtavasti Karjala-aiheisia kirjoja sen jälkeen, on se kirja suurimpia aarteitani, paljastaa Pekka Lehtiö.
Heidän sukunsa kotiseutuna on ollut ainakin jo 1700-luvulla Humalaisten Joenmäki Räisälässä. Pekka kertoo hallussaan olevan kopiot talopapereista ja esimerkiksi palovakuutus Räisälän ajalta. Hänen äitinsä Sargit (o.s. Kalenius) oli syntynyt Peräseinäjoella ja isä Jaakko Lehtiö Punkalaitumella.

Hautauspalveluiden pariin

Pekka Lehtiö on koulutukseltaan yo-merkonomi. Sen jälkeen hän menevänä miehenä hankki Sveitsissä Hotelli- ja ravintola-alan koulutuksen ja oli siellä pari vuotta töissäkin. Maisemat vaihtuivat kun Pekka siirtyi Venäjälle. Moskovassa suurlähetystössä hän oli kaksi vuotta hovimestarina.
Tässä esimerkkejä yhdistyksistä joissa hän on mukana, Humalaisten Nuorisoseura Alku ry, Teollisuuden ja liikkeenharjoittajien seura Pamaus ry ja Suomalaisuuden liitto ry.
Äidin sairastuminen johti vakavien asioiden pariin, kun piti hoitaa erilaisia sairastelun ja kuoleman mukanaan tuomia asioita. Raumalla oli niihin aikoihin hautaustoimiston pitäjä siirtymässä eläkkeelle. Pekka päätti ostaa toimiston vuonna 2007.
- Isä kuoli saman vuoden marraskuussa, ja hänen hautauksensa hoito oli ensimmäisiä hautauspalveluyritykseni tehtäviä, muistelee Pekka Lehtiö, ja toteaa, että työ kasvattaa, tekee nöyräksi.
Hänen mukaansa omat kokemukset, kun on menettänyt äidin, isän, muutamia ystäviä ja tuttavia, muuttaa suhtautumisen elämään. Asenne on tullut erilaiseksi kun arvot muuttuneet. Tässä yhteydessä hän tuntee olevansa luonteeltaan karjalainen. He menivät eteenpäin evakkoon joutumisesta huolimatta. Toisaalta havaitaan, että muut suomalaiset ja myöhemmät sukupolvet osaavat valittamisen taidon. Arjesta löytyy ilo, kuten karjalaisten elämä on osoittanut.
- Tässä ammatissa näkee miten yhteisöllisyys on tänä päivänä hävinnyt. Karjalaisilla se on ollut ja on edelleen voimakas, kun taas Länsi-Suomessa yhteenkuuluvuutta tunnetaan korkeintaan perhepiirissä, pohtii Pekka.

Sari
Kaks pyöreet ja ain miul hymyilevvää, äit-Sari ja Pyöree torn!

Lehtiö
Pekka Lehtiö omistaa kattavan karjalaisen kirjallisuuden ja karttojen aarreaitan.

Silokivi

Pekka Lehtiö on ehtinyt tekemään myös Köyliön seurakunnassa suntion töitä. Hän lukee edelleen paljon alan kirjoja suntion pätevyys tavoitteenaan. Hautauspalvelun pitämisessäkin noista tiedoista on paljon hyötyä useissa tilanteissa.
Yrityksensä nimeksi hän on valinnut Hautauspalvelu Silokivi.
- Ihminen on aluksi kuin raaka lohkare, mistä toivottavasti muotoutunut elämän myötä silokivi. Logossa on tiimalasi ja lehtipuun verso. Sillä haluan kuvata sitä että kun elämä valuu tyhjäksi alkaa uusi elämä versoa. Logoa ympäröi teksti Nihil sine caritas eli ei ole mitään ilman laupeudentyötä.
Palvelujen alkuvaiheessa annetaan asiakkaalle omaisen muistio, mikä sisältää tiivistetyn luettelon hautauspalvelussa sovittavista asioista sekä muista muistettavista seikoista. Jälkimmäisiin sisältyvät sekä mahdolliset avustukset ja eläkkeet että tarpeettomien menoerien katkaiseminen.
Yrityksen kotisivulla (www.silokivi.fi) todetaan, että kuolemantapauksen sattuessa on surunkin keskellä ryhdyttävä käytännön toimiin mm. hautaamisen järjestämiseksi.
- Palveluetiikkamme on työskennellä surun lähellä palvellen elämää. Me kunnioitamme jokaisen henkilökohtaista vakaumusta, ja toimimme samalla perinteiden ja toiveiden velvoittamalla vakavuudella.
Pekka Lehtiö lupaa yrityksen hoitavan eri uskontokuntiin tai siviilirekisteriin kuuluvien vainajien hautausjärjestelyt ottaen huomioon eri kulttuurien toivomukset ja erityispiirteet.
- Kirkkoon kuulumattomille voidaan pitää ns. uskonnottomat hautajaiset, joissa ei ole pakollista kaavaa. Uskonnottomissa hautajaisissa omaisilla on vapaus suunnitella jäähyväisseremonia haluamallaan tavalla, kuvaamaan edesmenneen persoonallisuutta ja mahdollisia toiveita, tietenkin vainajaa kunnioittaen.
- Englanninkielen lisäksi tarjoamme palvelumme ruotsiksi, saksaksi ja venäjäksi. Palvelu pelaa myös ympäri vuorokauden, koska hädän ja tuskan hetkellä kaivataan apua päivästä ja kellon ajasta riippumatta. Tämä työ on surullista, mutta toisaalta on palkitsevaa tuntea saavansa asiakkaiden luottamuksen.
Kotisivuilta löytyy myös runsaasti käytännön ohjeita useista asioista kuten lippujen käytöstä, kunniamerkeistä jne. Lisäksi Hautauspalvelu Silokivi toimii yhteistyössä useiden kukkakauppojen kanssa, joten apua on tarvittaessa helppo saada.

Takaisin maaliskuun 2010 lehteen