Maria ja Juho Lallukan upeat muotokuvat.

Opisto kesti sodan myllerrykset, evakkomatkat Pohjanmaalle, jatkosodan aikaisen Karjalassa käynnin ja lopullisen sijoittumisen Satakuntaan. Toiminta jatkui Kokemäellä yli 50 vuoden ajan, mutta rahan puute kaatoi viime vuonna lopullisesti 101-vuotiaan opinahjon. Maria ja Juho Lallukan perustaman Räisälän kansanopiston kohtaloksi koituivat opiston nauttiman valtionavun lopettaminen ja kansanopistostatuksen menettäminen.
Räisälän kansanopiston kannatusyhdistyksen talous oli ollut erittäin tiukalla jo kymmenkunta vuotta lähinnä oppilaspulasta johtuen. Entinen kannatusyhdistyksen hallituksen jäsen Matti Ollila kertoi, että viimeinen niitti tuli syksyllä 2008 kun lukuvuotta ei voitu oppilaspulan vuoksi aloittaa. Kun opetusministeriö kumosi opiston valtionavun ja toimiluvan, oli tultu päätepisteeseen. Kannatusyhdistys jätti konkurssihakemuksen käräjäoikeudelle 2.11.2009.

Kokoelmien pelastaja

Niilo Seljanti syntyi 28.10.1928 Räisälässä maanviljelijä Juho Suutarin ja Idan (o.s. Poskiparta) perheeseen. SOK:n 40-vuotisansiomerkillä palkittu Niilo Seljanti sai kauppaneuvoksen arvonimen vuonna 1986 (kaksi vuotta vanhempana kuin Juho Lallukka).
Luovutettuun Karjalaan kuuluneessa Kirvussa v. 1932 syntynyt puoliso Lilli (o.s. Käyhkö) menehtyi sairauteensa lokakuussa 2009. Vähän myöhemmin sai Seljanti Räisälän kansanopiston konkurssipesän asioita hoitaneelta Matti Ollilalta ilmoituksen arvokkaista tauluista ja muusta historiallisesta materiaalista, mikä oli syytä pelastaa joutumasta vieraisiin käsiin.
Niilo Seljanti kertoo aloittaneensa muutaman kuukauden projektin räisäläisen kulttuurihistorian pelastamiseksi. Hän totesi toiminnalla olleen terapeuttista vaikutusta, kun sai ajatukset edes välillä siirrettyä pois puolison menetyksestä.
Juho Lallukan työtä kunnioittava porilainen kauppaneuvos osti kansanopiston historiaan liittyvän massiivisen kuva- ja tekstimateriaalin.
Hankintaan sisältyivät kansanopiston perustajien Juho ja Maria Lallukan isot komeat muotokuvat, rehtoreitten isokokoiset kehystetyt valokuvasuurennokset, ylipäällikön päiväkäsky vapauden risteineen, kaksi isoa marmoritaulua joissa on opiston käyneiden talvi- ja jatkosodissa kaatuneiden nimet, komeat kuvat kansan-opistosta Räisälässä sekä Peipohjassa, kaikkien vuosikurssien kuvat ja paljon muuta.
Muiden muotokuvien joukossa oli mielenkiintoinen kokovartalokuva Räisälän tunnetusta vaikuttajasta Matti Läheniemestä. Kuvan on maalannut suomalainen taidemaalari Unto Pusa. Lisäksi hän sai haltuunsa suuren määrän opiston historiikkejä (1908-1958) sekä vuosikertomuksia kustakin kurssista. Näiden lisäksi Seljannin mukaan lähti noin 100 kpl kopioita Into Linturin 1949 tekemästä Räisälän kirkon piirroskuvasta.

Lahjoitus säätiölle

Kokoelma sijoitettiin toistaiseksi Kokemäen Karjalaseuran Teljäntalon vintillä (Kilkunkatu 9) sijaitsevaan kokoustilaan muodostettuun opiston perinnehuoneeseen. Toukokuun alkupäivinä Niilo Seljanti lahjoitti koko arvokasta suomalaista ja varsinkin

räisäläistä historiaa sisältävän mahtavan kokoelman Räisäläisten Säätiölle.
- Minua on innostanut tämä muutaman kuukauden mittainen projekti, koska olen voinut pelastaa pienen kappaleen suomalaista kulttuurihistoriaa ja ison kappaleen räisäläistä historiaa. Minusta kulttuurihistoriaa pitää arvostaa ja vaalia, ja olen aina arvostanut Juho Lallukkaa liikemiehenä ja kulttuurin suojelijana, kuvaili nykyajan mesenaatti Niilo Seljanti, ja kertoi olevansa iloinen voidessaan tehdä syntymäpitäjänsä hyväksi jotain arvokasta.
Kokoelman lahjoittaja arvostaa esineistä etenkin kansanopiston perustajien Juho ja Maria Lallukan isojen ja komeitten muotokuvien ohella ylipäällikkö Mannerheimin päiväkäskyä vapauden risteineen.
- Erityisen liikuttavaa on se että ylipäällikön äitienpäivänä 1942 antama päiväkäsky on säilynyt. Tämä sijoitettiin silloin kaikkiin Suomen kirkkoihin. Olen erittäin tyytyväinen, että tämä päiväkäsky on nyt hyvässä tallessa, iloitsee Seljanti, ja kiitti erityisesti vihjeen antanutta Matti Ollilaa ja opiston kannatusyhdistyksen varapuheenjohtaja Tarja Jaakkolaa heidän merkittävästä osuudestaan kokoelman pelastamisessa.

Niilo Seljanti (vas.) ja Robert J. Rainio tutkivat mielenkiintoisia opiston papereita.

Museolla tilantarve

Esineistön vastaanottaneet Räisäläisten Säätiön valtuuskunnan puheenjohtaja Robert J. Rainio ja hallituksen puheenjohtaja Pekka Lehtiö kiittivät kauppaneuvos Niilo Seljantia uhrautuvasta puuttumisesta opiston jäämistön pelastamiseksi. He totesivat samalla nykyisin Kokemäellä Tuomaalan kylässä olevan Räisälämuseon tilat riittämättömiksi näin suurelle materiaalimäärälle.
- Valitettavasti museon tilat ovat aivan liian pienet näille tavaroille, koska kansanopiston kokoelma vaatisi peräti yhden tilavan huoneen, painotti Rainio.
- Nyt tehty perinnehuonejärjestely on tilapäinen, sillä tämän kokoelman pitäisi olla museon yhteydessä. Räisäläisten Säätiöllä on museon kokonaisratkaisu mietinnässä. Tavoitteena on että kaikki tavarat yhdistettäisiin saman katon alle esimerkiksi säätiön kotipitäjään Köyliöön. Uudesta museosta on tarkoitus tehdä yleisölle avoimempi kohde ja saada se valtion ja EU-avun piiriin, korosti puolestaan Pekka Lehtiö.
Hänen mukaansa sitten kun ongelma on ratkaistu ja riittävän tilava museo on olemassa, on lopullisen juhlan aika. Nyt voidaan olla tyytyväisiä saavutettuun ratkaisuun ja kiitollisia Niilo Seljannille sen toteutuksesta.
Räisälän kansanopiston historia alkoi räisäläisen kauppaneuvoksen henkilökohtaisesta panoksesta. Opiston historiasta kertova materiaali on nyt siirtynyt räisäläisen kauppaneuvoksen henkilökohtaisella panoksella säätiön haltuun.
Kullervo Huppunen