Euran Karjalaisilla on ollut "Piiraspäivä"-talkoot joka kesä siitä lähtien kun Pirtin kunnostuksen jälkeen alettiin pitää kotiseutuviikkoa heinäkuun lopulla. Talkoot aloitetaan aamulla aikaisin, onpa puuroja keitetty jo kotonakin.
Kuorien teostahan se alkaa, pastakoneet ovat nykyisin jo syrjäyttäneet perinteisen pulikan. Kuoret ja puurot syntyvät nopsasti piirakoiksi. Paistajaksi on nykyisin saatu mies, Veijo aloitti ja Eino jatkaa. Tämä on meille naisille iso huojennus, isot piiraspellit ovat raskaita nosteltavia.
Aamun tunnit kuluvat rattoisasti haastellen kuulumiset. Puolenpäivän lähestyessä alamme väsähtää. Perunapiirakat vielä, sitten urakka loppuu. Ostajat ovat jonossa jo ennen kahtatoista. Reilu tunti niin kaikki on ohi. Kaik män.
Alkuvuosina vanhemmat tekivät iltaan asti, ja olivat sitten ihan läkähdyksissä. Me jaksamme (tyydymme) vähempään. Piiraspäivämme antaa hyvän tuoton toimintaamme. Taas heinäkuun lopulla jatkamme näissä merkeissä.

Virtaa meillä vielä riittää

Särkisalon kyläjuhlat olivat Pirtillä 9.8. Taas meitä tarvittiin. Kokkasimme vieraille tarjottavat. Meitä on muutama, jotka rakastamme sitä hommaa! Saatiin vieraat tyytyväisiksi tarjoiluumme.

Seuraavaksi: Karjalaisuus kaiken ikää. Euran Karjalaisten kokoama näyttely kirjasto näyttelytilassa oli 21.9.-3.10.09. Puheenjohtajamme Maija Mäkelä ja sihteeri Salme Mäkinen saivat kevättalvella idean, kootaanpa näyttely - aiheena muistot Karjalasta.
Saimmekin koottua kohtalaisesti esim. käsitöitä, kauniita 1900-luvulta 1930-luvun loppuun valmistettuja, hyvin tehtyjä, säilyneitäkin, meidän jälkipolvien rakkaudella vaalimia.

Edessä syntyy kuoria, takana piiraita.

Pellavat olivat itse kasvatettuja, kehrättyjä ja kudottuja. Tätini töissä oli käyttämättömiä, siis uusia, 20-30-luvulla tehtyjä, antanut jo aikoinaan tyttärelleni.
Vahinko ettei niinitöitä ollut enää. Muistelen että meillä oli niinimattoa vielä 40-50-luvun vaihteessa, Karjalasta tuotua, Vuoksen rannan puista kiskottua. Astioita oli vähän mukana. Ne olivat käyttötavaraa, hajonneet matkan varrella, monet muutot tehneinä.
Vanhoja valokuvia oli esillä, samoin kuin uudempia "kotiseutu" retkillä otettuja. Ne herättivätkin suurta kiinnostusta katsojissa. Näyttelymme sai oikein hyvän vastaanoton katsojissa. Olimme näyttelyn koonnissa "ummikkoja", mutta tyytyväisiä tulokseen.
Talvisodan alkamisesta tuli 70 vuotta. Tämä antoi sysäystä koota näyttely ja katsoa mitä muistoista löytyy, ja säilyttää se jälkipolville.

Seuraava isompi tapahtuma oli Karjalaisten kirkkopyhä ensimmäisenä adventtina 29.11. Varasimme tämän pyhän jo talvella. Koska 30.11. oli talvisodan syttymispäivä, niin sopi muisteluihin hyvin. Kirkkoon vietiin alttarikukat, luettiin päivän teksti, autettiin kolehdin keruussa. Seurakuntakeskuksessa tarjottiin kirkkoväelle riisipuuroa ja sekahedelmäsoppaa, kahvit ja joulutortut. Väkeä oli noin 150.

Vuosi 2009 oli kohdallamme hyvin antoisa, joskin työntäyteinen. Kokoonnuimme Tarinatupaan kuukausittain, kesäpäivää vietettiin Mustosen huvilalla. Kesäteatterissa käytiin Eurajoen Kuivalahdella Ja kolmas kert -näytelmää katsomassa.
Osallistuttiin Tiekirkko-valvontaan. Joulujuhlaksi oli suunniteltu matka Porin teatteriin ja jouluruokailuun, mutta näyttelijöiden "sikaflunssat" sotkivat suunnitelmat. Hiljenimme kukin tahollaan omaan jouluun.