Räisäläiset sankarivainajat ja sodan uhrit


Vuoden 1918 sota

Valkoisen puolella kuolleet tai kadonneet

Sotatoimiin osallistui laillisen hallituksen joukoissa valkoisella puolella räisäläisiä vapaaehtoisina ja kutsunnan kautta joutuneina toistasataa miestä. Näistä saivat oman elämänsä uhrata maan vapauden ja laillisen yhteiskuntajärjestyksen puolesta 15 henkilöä.

Vapaussodan sankaripatsas ympäristöineen 1930-luvulla.

Räisälän kirkon yhteydessä olevalla hautausmaalla oli keskeisin taiteilija Eljas Ilkan luonnoksen mukaan valmistunut vuoden 1918 sankaripatsas. Sen julkisivulla oli on lippu kädessä polvistuvaa miestä esittävä korkokuva, taustaan oli kaiverrettu 12 kaatuneen sankarivainajan nimet.

Patsaan eteläpuolella oli teksti:       Vastaavasti pohjoispuolella oli teksti:
   Isä, äiti, itkeä et saa,                 Kautta kärsimyksen - muistojemme,
   veli, sisko,                             kautta kallehimpain hautojemme,
   et voi vaikertaa,                        vapaa olkoon isiemme maa.
   uhrin tämän vaati isänmaa. 

Punaisten puolella kuolleet tai kadonneet

Tammisaaren punavankimuistomerkki

Puhdistustoimissa ja sotatoimien päättymisen yhteydessä vangittiin räisäläisiä 52 henkilöä, joista ilman syytettä vapautui neljä. Valtiorikosoikeudessa tuomittiin valtiopetoksen valmistelusta taikka avunannosta valtiopetoksen valmisteluun 35 henkilöä tuomioiden vaihdellessa 1 - 6 vuoteen kuritushuonetta, joka kuitenkin useimmissa tapauksissa muutettiin ehdolliseksi. Tammisaaren vankileirillä kuoli nälkään ja tauteihin 11 räisäläistä.

Tammisaaren joukkohaudan muistomerkin ympärillä olevalla graniittisilla paasilla on 3062 henkilön nimet kaiverrettuna kuparilaattoihin (haudassa lepäävän nimi, syntymäaika, kotikunta, ja kuolinpäivä).

Seuraavassa listassa on 16 valkoisten puolella kuolleiden sekä 23 punaisten puolella kuolleen tai kadonneet räisäläiset tiedot. Listaan on otettu mukaan, jos synnyin-, asuin- tai kotikunta on ollut Räisälä. Vainajan kirjoillaolo kunta tai Räisälän kylä hänen kaatuessa on merkitty nimen jälkeen:  kuolleet tai kadonneet

Lähteenä on käytetty Räisälän historia kirjaa, Suomen sotasurmat 1914-1922 tietokantaa ja Karjala-tietokantaa.


Talvi- ja jatkosodan sankarivainajat

Ensimmäinen Räisälän sankarihautaus oli itsenäisyyspäivänä 6.12.1939, jolloin haudattiin kaksi räisäläistä. Keljan ankarassa taistelussa 27.12 kaatuneet 14 sankaria siunattiin 14.1 muutamin kynttilöin valaistussa kirkossa ja kätkettiin illan pimeässä veljeshautaan. Muutama pienempi hautaus (1-4 vainajaa) oli helmikuun alkupuolella. Sunnuntaina 25.2. siunattiin 12 kaatunutta. Sunnuntaina 10.3. haudattiin 10 kaatunutta, jotka jäivät viimeisiksi hautauksiksi Räisälässä talvisodan aikana.

























Jatkosodan huomattavin sankarihautaus oli 14.6.1942. Tällöin veljeshautaan siunattiin samalla kertaa 62 vainajaa, joista monet olivat jo etukäteen siirretty hautaan. Suurin osa oli vuoden 1941 hyökkäysvaiheen aikana muualle haudattuja ja nyt siirretty kotiseudun multiin. Sankarihauta-aluetta oli sodan jatkuessa laajenettava pääkäytävältä tien suuntaan. Vuoden 1944 kesän ja 1945 kevään välisenä aikana räisäläisten sankarihautaukset tehtiin eri puolilla Suomea. Valtaosa niistä tapahtui räisäläisten evakkopaikkakunnilla paikallisiin sankarihautoihin.

Seuraavassa listassa on kaikki Räisälän alueella syntyneet ja/tai asuneet sankarivainajat. Listaan on otettu mukaan, jos synnyin-, asuin- tai kotikunta on ollut Räisälä. Vainajan kirjoillaolo kunta tai Räisän kylä hänen kaatuessa on merkitty nimen jälkeen:  talvi- ja jatkosodan sankarivainajat

Talvisodan sankarivainajia oli 97, joista 52 on haudattu Räisälän hautausmaalle.
Jatkosodasodan sakarivainajia oli 224, joista 124 on haudattu Räisälän hautausmaalle.

Lähteenä on käytetty Räisälän historia kirjaa, Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tietokantaa ja Karjala-tietokantaa.


Elisenvaaran pommituksessa kuolleet ja kadonneet

Suomen tuhoisin ilmapommitus tapahtui Elisenvaaran risteysasemalla 20.06.1944. Neuvostoliitto pommitti noin 80 koneen voimin massiivisesti ihmisiä täynnä olevaa asemaa. Pahimmat tuhot koki räisäläisiä evakkoja kuljettanut juna. Kolmena aaltona tullut pommitus alkoi kohta puolen päivän jälkeen ja kesti neljännestunnin ajan. Pommituksessa kuoli 170 - 200 ihmistä, pääosin naisia, lapsia ja vanhuksia. Loukkaantuneita oli yli 200. Yli puolet uhreista oli räisäläisten evakkojunan matkustajia. Tuhoa syntyi varsinkin kolmannessa pommitusaallossa, kun ihmiset olivat pakenemassa ratapihalta läheiseen metsikköön.















Pommituksen uhrit haudattiin Kurkijoen Otsanlahden, Savonlinnan ja Säämingin hautausmaille. Sotilaat ja lotat haudattiin Kurkijoen sankarihautaan. Savonlinnan ja Säämingin siunaustilaisuus pidettiin vasta marraskuussa 1944, jolloin siunattiin myös pommituksen uhreja poissaolevana.

Seuraavassa listassa on lueteltu pommituksessa kuolleet ja kadonneet räisäläiset:  pommituksessa kuolleet Selvitettyjä räisäläisiä uhreja listassa on 94 henkilöä.

Lähteenä käytetty Räisälän historia kirjaa, Vaiettu Elisenvaaran pommitus kirjaa ja Karjala-tietokantaa.


Räisälän sankarihaudat nykyisin

Räisälän seurakunnan hautausmaalle pystytetyn muistomerkin paljastustilaisuus oli 6.6.1992. Lähes 600 räisäläistä oli saapunut tähän tilaisuuteen entisille kotiseudulleen. Muistomerkki on jokseenkin samankokoinen kuin entinen sankaripatsas: metri kantiinsa ja kaksi korkea. Myös sen sijoitus hautausmaalla on sama, missä oli entinen patsas.


Räsäläisten sankarivainajien muistolaatan paljastustilaisuus pidettiin Räisälän kirkkomaalla 18.5.1996. Räisäläisiä osallistui tilaisuuteen 155 henkilöä. Muistomerkkiin oli kiinnitetty 267 räisäläisen sankarivainajan nimet sisältävä muistolaatta PRO PATRIA tekstin alle. Eriteltynä vuosien 1918, 1939-1940 ja 1941-1945 sankarivainajiin.

Muistomerkki sai myös aitauksen ympärilleen 7.6.1997. Räisälän hautausmaan muistomerkki sankaritauluineen ja ympäröivine aitoineen muodostaa kauniin kokonaisuuden, jossa hiljennytään kotiseuturetkillä.

Aino Ohvon kirjoituksia ja runoja 1939-1944  elämän tuntoja



Takaisin aloitussivulle