Sanontoja

Räisälän Myllypellolla oli mies, jolla oli tapana sanoa "eihä se maksa haastaa". Sattui pahanlainen asia, jossa tarvittiin käräjille silminnäkijöitä ja haastemies toi haasteen kyseessä olevalle miehelle. Käräjät alkoivat ja todistaja huudettiin sisälle asian käsittelyyn. Oikeuden tuomari kysyi: - Mitä näitte kyseisessä asiassa? Todistaja sanoi: - Miehä näin paljo ja koko tämän asjan, mutta "eihä se maksa haastaa". Tuomari ajoi ulos todistajan. Onneksi asemapäällikkö oli paikalla ja selitti, että tällä ainoalla todistajalla on tapana sanoa: "eihä se maksa haastaa". Pappa vain takaisin saliin, ja asiat selvisivät hyvin.

Särkisalossa oli mies jolla oli tapana sanoa: "Eihä se, mikä ihme". Naapuri haki syksyllä "kierän jään" (ei lunta jäällä) aikaan heiniä Vuoksen yli Hirvisaaresta. Iso ja leveä heinäkuorma, tuli Rammansaaren rantaan kaislikon reunaan. Mies pysäytti hevosen, ja iso hauki ui (näkyi jään läpi) heinäkuorman alle niin että pyrstö näkyi toiselta puolelta ja pää toiselta. Kertoipa mies tämän naapurilleen, joka vastasi vain: "Eihä se mikä ihme".

Makkolassa oli Roope-niminen mies satuttanut sormensa ja tulipa meille iltaa istumaan 30-luvun alkuvuosina. Kysyin: - Mistä on sormi kipeeksi tullut, kun on pantu töllö (kääre). Roope selitti: - Vedin uistinta järvellä. Hauki jämähti kiinni ja sain veneeseen. Ajattelin mitata, kumpi on pitempi, hauki vai minä. Kun sain nostettua pystyy, se potkaisi ja meni sinne mistä oli tullutkin. Siinä satutin sormeni. Ehkä silloin uskoin, mutta nyt epäilen!

Makkolassa oli paljon veljeksiä taloissa. Nuorilla miehillä oli tapana pyhäaikaan käydä "jurnuumass". Kesäaikana kun tytöt nukkuivat aitassa, pojat olivat pyrkimässä lämmittelemään aittaan. Aitat oli vanhaan aikaan hirrestä hakattu. Ovi aukesi useimmiten ulos päin, ja sisältäpäin se oli suljettu rampilla, joka oli kummastakin päästä kopitsalla vahvasti seinään ja oveen kiinnitetty. Rampista on muutama sattuva arvoitus: "Päivällä riippuu, yöllä pannaan reikään"?

Sanonta: "Vituks se meni niiku Soikkelin kapusta". Soikkeli oli hyvä kapustanvuolija, mutta yksi kapustan pesä sattui halkeamaan ja Soikkeli heitti sen menemään ja sanoi niin. Mutta sen jälkeen ihmetteli, että miksi niin sanotaan, kun ei siitä mitään tullutkaan.

Veikko Tapanainen:
Äitillä Anni Tapanaisella oli tapana sanoa
"Käse paskaa, käy itse jälest"
kun meiltä lapsilta ei annettu askare oikein sujunut.

Leena Nummelin os. Leinonen:
Mummovainaa sanoi aina kun ulko-oveen koputettiin: ” sissää vua vaikkei seisokka” , samoin jos tapahtui jotain ikävää, jota oli jo aiemmin uumoiltukin tapahtuvaksi (tai varotettu ennen), että: ”a vot sie akka kakkaraa, piä viel pässii tuvas” !

Sitten hänellä oli tapana todeta syönnin jälkeen, jos ja kun tuli röyhtäys, joka tietenkin tarkoitti sitä, että vatsa on täysi, että: ”No ny tuli Rakkolaisen määrä”. En sitten koskaan älynnyt kysyä, kuka tämä kyseinen Rakkolainen oli, mutta meidän suvussamme se on jäänyt elämään.

Humalaisissa sanottua

"Mie tahon tuota ilokasta" , sanoi Karose Vappo leninkikangasta valikoidessaan.
"Se on pärpätiräppää", sanoi Esko Antti tarkoittaen, että juttu ei ole aivan uskottava.
"Tuota nyty nii nikkenääse not jot", sanoi Anni Koho aloitussanoikseen.
"Saapha haastaa ko ei haasta hävittömmii", sanoi seppä Lindberg.
"Oha tätä riihkuivaa", sanoi Parra-Pekko rahanpaljouttaan esitellessään.

Yleisiä sanontoja

Sittanäppi (saita henkilö)
Mitä sie siel köpäjät? (hidastelet)
Lähe hyvi hapraast! (viivyttelemättä)
Hää kaarittaa vaivojaa. (valittaa)
Sut sut (nipin napin)
Mökäse vaa ni mie tulen murkinal (pyytää syömään)
Seisuo ko pajokkapatsas (seisoskelee mielellään)
Olota tulemaa (ojenna)
Hää lähätäikse (äkkilähtö)
Hää ko paaruvaa (lievä moite)
Vaartaa pitki kyllää (kyläluuta)
Ei panna tyttyö kouluu, siint tulloo sellane ryökkinä, jot ei mää läävää
Koittele akkiloija (suojella)
Yks naine on talos liia vähä, kaks on liikaa
Minnuu äkköittää (suututtaa)
Hetas ihmine (empaattinen)
Tuo se velkuttelluo (lörpöttelijä)
Mie tule kohtsillää (pian)
Päreki o paremp ko kirassito lamppu
Parisniekka vei vaska (eläinten ostaja)
Vanari (lyhty)

Sanontoja Siirlahdesta

Heikki Rissanen
  "Ne on vintsi vontsi ku Kuha-Jussi asiat."
  "Näkyvishä tää on ko Kykkäsii elämä."
  "Nii paljo ko Merose heinii, jot ei sovi pielekseekää."

Kerttu Huhtaniemi (o.s. Kuisma)
  "Lisän rikka rokas, hämähäkki taikinas."
  "Mie ko otin mei Lienaa korvist kii, ni mie nuolinki koko naaman", sano Kuha Jussi.
  "Ko aurinko paistoa ja vettä sattoa, ni Huppuse mäe tytöt tappeloot."

Räisäläisiä sananlaskuja

1. Ei sovi suopetäjä korpkuuse kumppaniks.
2. Kuka suolase suvaitsoo, se makianki maistaa.
3. Kutsumato vieras pannaa lusikatta syömää.
4. Jos mitä tiet, tie terva kans.
5. Pienest akast ei oo ku paistikkaihe kuorijaks.
6. Älä pilkkaa köyhä kelkkaa, leppäset kaplaat on omassaiski.
7. Älähä sie kettämättä suuhu tule.
8. Rahtrahat ja niinist nuorat ne kulluut yhes talves.
9. Kylhä lentoo lähtis, jos räystääl pääsis.
10. Hyvä miel ei mahu rukkase peikaloo.

Unnunkoskelaisia sanansutkauksia

* Hävis niiko kuttilintu.
* Lentelööt ku hulkkee suvet.
* Hyvä kello kuuluu, paha kello römpöttää.
* Liha on heikko ja pers vallaton.
* On nii tuhma ku töppöse lesti.
* Hää ol evelä ruokkimaa kallaa.
* Nopia ihmine ei kauvan harmaitaa katko.
* Vanhemma syvän on lapsee päi, lapsen syvän on kivvee päi.
* Humalikas makkaa pää persee juures.
* Sil asjal ei olt tolku määrää.
* Yö lintu päivälinnu pettää. (miniä muuttaa anopin käskyt)
* Jos miul ois vihat väkenäin!
* Tää juttuha alkoki närrää näpöttää.
* Olli mäjel huutaa oljekors persiis. (Olavina vilja kypsyy.)
* Ketä kuttai? (esim. saattelee heilanaan)
* Otat sie kopsut?
* Sie paha, malkkimaha!
* Vennäi kirjaimet niiku huopakengä terät vääri päi.
* Silmät kussoot lietee päi. (kun hävettää)
* Anna-Mari sanoi kissalle, joka tuli pitkältä kyläkierrokseltaan: - Hää hitto näätsen tullooki nyt iha Sevastooppolist!
* Ellei ruoka maistunut lapsille, sanoi Sallisen mummo heille: - Kielen pittuus matkaa suuhu, ei oo mittää vokajamista!
* Kaatua aisalle = väsyä
* puukkiainen = punkki
* hulivilisonta = ripuli
* hylyhuostassa = syrjässä, tarpeeton
* keukonen = konna, lurjus
* rökkösika = juoppolalli
* poukkukivi = pyykkikivi rannalla
* frystäkki = poppana
* kellerehtiä = loikoilla
* ukkohäränpaska = yksitotinen
* koiranoksennus = laiskuri
* munarillikki = urospuolinen eläin
* tilkkanokka = Ahopään Riitan käyttämä nimitys paholaisesta
* Voi, pahapolvi sentää! = Mikolan poikien manaussanastoa

Venäjänkielestä muuntui sanoja ja sanontoja unnunkoskelaisten murteeseen, jota vanhempi ikäpolvi käytti puheessaan vielä 30-luvulla. Anna-Mari Suutarilta (synt. -18) Anja Toivosen muistamana:
* kurnikka = hapanleipätaikina-piiras
* portsu = ruoka
* valehka = temppuilija
* enkamoinen = eriskummallinen
* luusin-laasin = laajalti
* pesitäijä = asettua paikoilleen
* rännäijä = tunkeutua
* urkom = leipä lopussa
* iissammi = lehmän ruoka
* upäät nasat = uudestaan
* posolni voln = lähteä
* mänkäähä vannoille = lepäämään
* rihastella = puhdistautua
* sertitä rahhoi = lajitella rahaa
* syyvä rummuta = syödä paljon
* rupalehtia = kulkea huonoissa vaatteissa
* ikakakkaa = hauskanpitoa
* - Tulkaaha nyt syyvvä lettiimää ja juuva pulkkaamaa!

Kaskuloi

Mei puoles käi yhes talos jottai saarnamiehii, mitä hihhuliuskuo lie olliet. Näist toine ko äity saarnaamaa. Hää ol sanont: "Mie uon ko kukko kanatarhas." Sillo yks mummo rääkäs: "Et sie minnuu ainakaa tallo," Tais olla huvittava olo toisil sanakuulijoil. Ol siel yks velkultakii joukos. Hää ol piert työksie ja sanont yhel pojanaperol:" Ota sie pussi ja vie loput ulos." Taas tilaisuus jatku, mut sit yks pojapeijuon keksi. Hää rupes yhelt mummolt takkaa päi potkimaa huopatossuu pois jalast ja saiki. Mummo kimpaantu ja sano: "Et sie hitto ossaa olla ihmisiks tai pistän siut housuhein." Minkälaiset lie tulokset olliet, mahtoks puhujat saaha yhtää sieluu siin tilaisuuves paremmal tiel, taisiit kaikjoutuu harhateil.

Isäukkoin ko ol olt sellane saappaan varre mittane pojanapero, hää ol naapuripoikii kans kirmant Juoksemajärve maisemis vaapukkoi syömäs. No, hyö huomasiit, jot Ikose ukko ol murkinauniloil pihamaal. Pojat päättiit kujjeilla uko kans vähä. Hyö näkkiit meäkuppies kusijaispesän. No tuumast toimie. Hyö laittoit pitskalouva kusijaisii täytie. Toiset männiitjo varmuuve vuoks lepikkuo piiloo. Yks pojist hiipi uko luo ja kaato kusiaiset uko housusepaluksest sisäl ja sit kintut al. Meno ol hurjaa. Kyl ukoltki unet karisiit silmist. Hää raapais sepalustaa ja rääkäs: "Voi työ poja perhanat, mitä teittä, mie tapan teijät kaik!" Mut kusijaiset touhusiit pöksys, eikä siin muu auttant, ko ukkoparka pöksyt kinttuu ja järvie itsijää vilvoittelemaa ja kusijaisii pois pesemää. Pojat ei uskaltanniet monnie päivää männä sin päikää, mis ukon näkkiit. Mut lauhtuha se viha viimisel, ja pojat olliit hyvvii kaveruksii uko kans.