Räisälän puvusta löytyy useita hiukan eriäviä yksityiskohtia. Ehkä syynä on se, että Räisälän puku on vielä tarkastamaton. Sivulla esitellään eri aikakauden pukuja, jotka ovat yhtä arvokaita kuin toisetkin, kunnioittaen ja ylpeydellä kannettava.

Liisa Puukka esitteli oman version puvustamme. Se on valmistettu museoesikuvan mukaan ja siihen on palautettu vuosien saatossa pois karisseita yksityiskohtia (mm. päähineestä roikkuvat tupsut ja liivin napit, vaimon huntu sekä esiliinan hiirenharmaat nyytingit). Tarinaa tästä Liisa Puukan teettämästä Räisälän kansallispuvusta löytyy Räisäläinen lehdestä 2012 nro 4.

Yläkuvissa on Liisa Puukka omassa puvussaan Karjalatalolla 29.9.2012.

Räisälä oli tunnettu lampaanmustista puvuistaan. Kansallispuvun laaja sarkahame oli laskostettu vetopoimuttamalla ja laskokset ovat pieniä ja tiheitä. Helmassa on verkareunus ja esiliinassa nyytinkikoristelu. Liivi on tehty samasta ohuesta sarasta kuin hame.

Räisälän musta liivi on koristeltu punaisella reunakkeella, pääntien ympärillä on kirjailtu säämiskä. Esiliinassa on väli- ja reunapitsit. Päähineenä käytetään tinanastallista säppäliä ja jalkineina supikkaita. Räisälän pukuun kuuluu myös paljinsoki, hopeaa.

Viereinen kuva:
Tässä Hovinsaaresta tuotu huntu. Huntu on isosetäni, Tahvo Kaasalaisen jäämistöstä, anoppinsa Katri Haikosen, s. Teperi (1861-1939) Soja Murto-Hartikainen sitoi. (Kuva: Liisa Mäkelä)

Räisälän naisten kansallispuku on ollut Helmi Vuorelma Oy:n tuotannossa ja kuvastossa vuodesta 1936 lähtien. Tämä kansallispuku on kuitenkin eriävä esikuva-aineistostaan. Kyse ei ole yksityiskohdista, vaan kokonaisuudesta materiaaleineen ja työtapoineen.

Rouhiaisen tytöt: Tarja, Kirsti, Irmeli, Terttu ja Eila Helena. Äiti kutoi Räisälänpukukan-
kaan, Terttu suoritti kankaiden leikkaukset ja tytöt tekivät oman pukunsa ompelutyöt.

Takaisin etusivulle