Räisälän lottien YH ja talvisota
Lotta-Svärd Yhdistyksen Räisälän paikallisosastossa oltiin toiveikkaita vuoden 1939 alkaessa. Osaston toiminta oli jo edellisen vuoden aikana elpynyt ja suunta näytti jatkuvan. Paikallisosastoon kuuluivat Myllypellon (24), Särkisalon (35), Unnunkosken (30), Siirlahden (20), Tiurin (34), Kivipellon (16), Makkolan (23) ja Kirkonkylän (67). Kyläosastot: Jäsenmäärä suluissa. Yhteensä 249 jäsentä.
Paikallisosaston johtokunta v.1939: Aino Kaasalainen puheenjohtaja Hilja Haiko muon.pääll. 7.10. asti, sitten Helmi Ketomaa varapj. lääk.j.pääll. A.Kaasalainen 1.12.asti ja sitten Aino Tonteri Lyyli Niittymäki sihteeri ja Lyyli Koskela Maija Tilus muon.pääll.20.4.asti Maria Lamppu tyttötyönjohtaja Hilja Haiko rahastonhoitaja Aino Javanainen varusj.päällikkö Martta Rantalainen keräys-ja kansl.pääll.
Lääkintäjaosto
Syksyllä 1939 ehdittiin Räisälässä järjestää maatalousnäyttely. Jaostolla oli
siellä ensiapuasema. Lääkintälotista ei ole toimintakertomuksessa tietoja, koska
jaostopäällikkö joutui heti liikekannallepanon alkaessa komennukselle.
Lottia lääkintäkurssilla tohtori Ketomaan kodissa 1938.
Muonitusjaosto
Muonitusjaoston alkuvuoden toiminnot ovat jääneet kertomuksesta pois, koska puheenjohtajat eivät ole olleet tavoitettavissa. On kuitenkin mainittu suurimmat tapahtumat. Piispantarkastus 28.5.39, Käkisalmen nuorisoseurapiirin juhlat 2.7.39 ja 16.- 17.9.39 maatalousnäyttely.
Vapaaehtoisten linnoitustyömaiden muonituksessa kesällä oli seitsemän lottaa. Muonitusjaoston johtaminen jäi YH:n alettua puheenjohtajan huoleksi ja sitten edellä olevan selvityksen mukaiseksi.
Liikekannallepano/ylimääräiset kertausharjoitukset alkoivat Räisälässä 7.10.1939.
Samalla alkoivat reserviin kutsuttujen ja evakuoitavien muonitukset.
Vuoksen eteläpuolella olevia pitäjiä evakuoitaessa siirtoväkeä virtasi Räisälän kautta. Lotat evakuoimiskurssit käyneiden marttojen kanssa huolehtivat kymmenessä paikassa siirtoväen majoituksesta ja muonituksesta tarjoten lämmintä ruokaa, kahvia, teetä ja lapsille maitoa. Sotapoliisit toivat jaettaviksi 200 paria huopikkaita.
7.- 11.10. suojeluskuntatalossa keskimäärin 230 henkilöä päivittäin.
8.-11.10. opistolla keskim. 120 henkilöä sekä kyläosastoissa 46 henkilöä päivittäin. Näinä päivinä tarjosivat lotat maksuttomasti kahvia ja virvokkeita eri puolilla pitäjää marssiville joukoille, sadoille miehille joka päivä.
15.-24.10. muonitus suojeluskuntatalossa keskim. 60 henkilöä päivittäin.
25.10. sk.talossa 47 henkilöä.
25.-31.10. sk.talossa 39 henkilöä
1.11. sk.talossa 41 henkilöä
Luvut ovat tilattujen muonitusten mukaiset. Näitten lisäksi oli ohi vaeltavia siviileitä joskus kymmenittäin. Koko marraskuun ajan muonitettiin upseereja ja suojeluskuntalaisia keskim. n. 100 henkilöä päivässä, joulukuussa 215 ja tammikuussa 272.
13.10. avattiin kansanopistolla upseeriruokala. Keskimäärin 70 upseeria päivässä. Siellä toimi myös kanttiini.
15.11. avattiin opistolla aliupseerien ja miehistön kanttiini. Keskim. 250 henkilöä päivässä.
Marrask. alussa perustettiin upseeriruokala Isoon Ivaskaan (lson Ivaskan hovi).
Päivittäin 25 upseeria. Ruoka tuotiin opistolta.
Lotat huolehtivat myös kaikkien ruokaloita vakinaisesti käyttävien upseerien pyykkien pesusta, silityksistä ja korjauksista. Mainitut ruokalat ja kanttiinit olivat lottien omia "liikeyrityksiä". Ruoka-aineet ostettiin suojeluskunta- tai sotilaspiirin laskuun.
Marraskuun alussa avattiin kunnantalolla 45-70 upseeria varten ruokala. Tässä ruokalassa valmistivat lotat ateriat armeijan tarvikkeista. Kun nämä yksiköt lähtivät, tulivat ilmapuolustusalue-keskuksen 70 henkilöä ruokavieraiksi. Heistä puolet ruokittiin Jortikan talossa. IPAKin siirryttyä pois tulivat kenttäpoliisit tilalle. Aluksi heitä oli 25, mutta luku kohosi lopulta 60:een. Joulukuun puolivälissä kenttäpoliisit vaihdettiin sotapoliiseihin, joita oli sata. Poliiseille valmistettiin taas ateriat lottien hankkimista tarvikkeista.
Suojeluskuntatalossa oli kanttiini YH:n alusta asti. Koska se oli keskeisellä paikalla, on asiakkaiden luku laskettava tuhansissa. Tammikuussa täytyi kanttiini pitää päivisin suljettuna ilmavaaran vuoksi. Toimintaa jatkettiin silloinkin syrjemmällä (?). Klo 18 aukenivat sk.talon kanttiinin ovet. Edellä kerrotun lisäksi muonittivat lotat kyläosastoissaan päivittäin keskimäärin 200 miestä. Ainakin osan ajasta oli osastoilla toiminnassa myös kanttiineja.
Muonittajalottien tekemä työ on vaatinut tuhansia työtunteja. Pelkästään lottien oman paikallisosaston voimavarat eivät olisi kaikkeen riittäneet. On laskettu, että 60 % oli tehtävissä omia lottia ja sitten saatiin apua ensin Kirvusta ja Käkisalmesta komennetuista lotista ja pian tuli siirtolottia muistakin ltä-Kannaksen pitäjistä.Varusjaosto
Rauhan aikana varusjaoston toiminta oli lähinnä vain ompeluiltoihin kokoontumista.
Työiltoja ehdittiin pitää 65. Muonitustyö meni syksyllä kaikkien muiden puuhien edelle.
Yksityisesti lotat neuloivat 150 paria sukkia ja 20 paria kintaita. Lottien varustuksia
hankittiin: 3 kpl lottamantteleita, 4 kpl harmaita työesiliinoja, 35 kpl valkeita esiliinoja
ja 70 kpl valkeita päähineitä.
Lumipukuja lahjoitettiin Räisälän sotureille Taipaleenjoen rintamaosalle 10.000 mk:n arvosta. Eräälle yksikölle valmistettiin 40 erikoismallista lumipukua. Reserviläisille kerättiin turkkeja, huopikkaita, päällystakkeja, karvalakkeja, kenkiä, patjapusseja ja hevosloimia.
Sodan aikana rupesivat lotat valmistamaan rintamamiehille tallukoita. Jotkut lotat kävivät tallukkakurssin ja sitten opastivat toisia. Tarvikkeet kerättiin ja osaksi ostettiin.
"Tallukkatehtaassa työskenteli tammikuussa 10-12 lottaa.
Teurastusjätteistä keitettiin sylttyä rintamamiehille ja saippuaa Räisälän evakuoiduille.
Noin 600:lle Räisälän reserviläiselle lähetettiin joulupaketit.
Kotinsa menettäneille lotille jaettiin avustuksina vaatteita, kangasta, sukkalankoja, kenkiä ym.
Erikoinen toimi oli sotapoliisien lotille toimittaman tavaran lähettäminen eri pitäjien evakuoiduille. Ilmeisesti ovat sotapoliisit keränneet tavaraa tyhjilleen jääneistä pitäjistä ja Räisälän lotat ovat ne sitten pakanneet ja toimittaneet kunkin pitäjän sijoituspaikkakunnalle muualle Suomeen. Näitä lähetettiin metsäpirttiläisille, valkjärveläisille, rautulaisille, vuokselalaisille, sakkolalaisille, pyhäjärveläisille, räisäläläisille ja siirtolotille. Summat vaihtelivat 7000- 1500 mk:aan.
Keräys- ja kansliajaosto
Räisälän lotilla oli ollut pitkäaikainen toive saada oma huoneisto. Se päätettiin roteuttaa v. 1939 aikana. Hanke vaati rahaa ja sen vuoksi toteutettiin monenlaisia rahankeräyksiä: myytiin arpoja, järjestettiin juhlia, myytiin merkkejä, toivottiin lahjoituksia jne. Yleensä kaikissa hankkeissa onnistuttiin ja rahaa tuli sen verran, että rakennustöihin voitiin ryhtyä.
Huoneisto oli tarkoitus rakentaa suojeluskuntataloon toiseksi kerrokseksi ja hirsien saamiseksi turvauduttiin vanhaan karjalaiseen perinteeseen panemalla toimeen hirrenkeräystalkoot. Näin toivottiin isäntien tuovan metsästään hirren tai useampia rakennuspaikalle. Talkoot olivat 13.-15.3. ja tuottivat kokonaista kaksi hirttä. Niillä ei rakennusta paljon korotettu. tekisi mieli olla ilkeä ja arvata, että lottien jyrkkä kielteinen asenne alkoholinkäyttöön ehkä oli syynä vähäiseen menestykseen. Asiakirjat eivät syytä kerro. Tapanahan hirsitalkoissa oli, että jokaisesta hirrestä kuului saada ryyppy palkkioksi.
Huoneisto valmistui juuri sopivasti YH:n alkuun lottien majoituspaikaksi. llmeisesti suojeluskuntatalo jäi ehjäksi, kun Räisälä jäi rauhan teossa rajan toiselle puolelle.
Lotat ravintolassa Räisälän raviradalla 1938.
Tyttötyö
Vuoden alkupuolella tytöillä oli tavanomaista toimintaa. Ompeluiltoja ohjelman-suorituksineen ja leikkeineen. Kesällä oli leiripäivät kansanopistolla. Osanottajia oli 29. Unnunkoskelle perustettiin tytöille oma osasto 26.7. Siihen liittyi 11 jäsentä. Isompia tyttöjä oli vuoden lopussa kanttiineissa apuna, mutta rintaman lähetessä he lähtivät evakkoon.
Toimintakertomusta laatiessaan oli puheenjohtaja Aino Kaasalaisella vielä vahva usko oikeudenmukaisuuteen ja näin hän päätti kertomuksen seuraavasti:
"Sisäisesti kasvaneina käykäämme taistelu voitokkaaseen päätökseen ja ne meistä, kenelle on suotu koettelemusten ajan jälkeen nähdä uuden huomenen koitto, vaalikoot hartain mielin Luojan luomaa sankareiden perintöä."
Räisälässä 8 päivänä helmikuuta 1940.
puheenjohtaja
Aino Kaasalainen
Vuosi 1940
Edellä on kerrottu Räisälän paikallisosaston toiminnoista v. 1939 puolella. Sota-ajan kiireet johtivat siihen, että vuosikokous ehdittiin pitää vasta 22.2.1940. Siihen saakka oli selvitty kaiken kaaoksen keskellä erinomaisesti. Puheenjohtaja Aino Kaasalaisella oli ollut valtavan paljon huolta, jotta kaikista velvollisuuksista oli selvitty. Lottasisaristaan hän oli kyllä saanut kiitettävästi apua.
Vuoden 1940 johtokunta: Lyyli Niittymäki puheenjohtaja Irja Liimatainen muonituspäällikkö Helmi Ketomaa varapj.lääkintäpääll. Irja Jääskeläinen varamuon.pääll. Maria Lamppu sihteeri,sodanaik.varapj. Martta Rantalainen keräys-ja kansliaj.p. Martta Marila rahastonhoitaja Meeri Kurki varusj.päällikkö
Kokouksessa päätettiin siirtiä paikalIisosaston arkisto YIistaroon.
Paikallisosasaston johtokunta ehti pitää vielä kokouksen Räisälässä 26.2.1940. Aiheena olivat muonitusasiat ja yhdeksän uuden jäsenen hyväksyminen. Talvisota päättyi Moskovan rauhaan 13.3.1940.
Ilmajoella
Seuraava Lotta-Svärd Yhdistyksen Räisälän paikallisosaston johtokunnan kokous oli Ilmajoella Pohjanmaalla 7.6.1940. Läsnä olivat puheenjohtaja Lyyli Niittymäki, sihteeri Maria Lamppu ja rahastonhoitaja Martta Marila. Kokouksessa todettiin mm., ettei kaikkea postia ole saatu ja siten saattaa olla kirjeisiin jäänyt vastaamatta. Kokous päätti pitää paikallisosaston toiminnan lopettajaiset myöhemmin kesällä.
Vihoviimeinen johtokunnan kokous oli Helsingissä Hotelli Hansassa 2.9.1940. Mukana olivat puheenjohtaja Lyyli Niittymäki, rahastonhoitaja Martta Marila ja sihteeri Maria Lamppu.
Ensimmäiseksi todettiin, että aiotun lopettajaiskokouksen järjestäminen täytyi mahdottomana muuttaa ainoastaan johtokunnan kokoukseksi. Paikallisosaston varoista päätettiin lahjoittaa Räisälän sotainvalideille ja kaatuneiden perheille 60.000 mk siten, että kutakin invalidia ja perhettä kohden tulee 500 mk. Loput rahavarat ja arkisto päätettiin luovuttaa Lotta-Svärd Yhdistyksen Viipurin piirin hoitokunnalle.
Siirtolaislotilla oli monenlaisia vaikeuksia. Seuraavassa Räisälän lotan Eila Hoppendorffin kirje Viipurin piirille.
Eila Hoppendorff
Kysyn samalla täytyykö minun liittyä näihin lottiin, kun tämä on ihan ruotsalainen paikkakunta? Kaikki puhuvat ruotsia ja minä en ymmärrä mitään, kun puhun vain suomea. Tuntuu hyvin ikävältä liittyä heihin. Enkö voisi liittyä vaikka sinne, mihin vanhempani on evakuoitu. Toivon saavani vastauksen, joka selvittäisi tämän vaikean tilanteeni. Kävin Viipurissa ilmavalvontakurssin. Se loppui yhteen viikkoon. Jouduin heti reservikutsun alusta Räisälän ilmavartioon, jossa olinkin rauhan tuloon asti. En koskaan pelännyt astua vartiopaikalleni, vaikka yläpuolellamme kierteli kymmeniä koneita. Ei koskaan pelottanut kuoleman vaara. Tuntui kuin olisi ollut ainainen tehtäväni tähystää, ilmoittaa ja antaa ilmahälytys. Reippaasti seisoin kaksi tuntia kahdesti päivässä vartiossa, vaikka oli pakkasta yli 40 astetta.
Säästyimme kuin ihmeen kautta. Eivät koskaan pommittaneet meitä. Lähistölle kyllä pudottivat pommeja. Hävittäjäkoneet lensivät melkein puiden latvojen tasalla ia ampuivat konekivääreillä niin että puut rapisivat ympärillä. Sekin tuntui vain jännittävältä tähystää ja ilmoittaa. Vartiomme lopetettiin rauhan päivänä.
Vöyrissä 15.8.40
lotta Eila Happendorff
Räisälän po, Unnunkosken ko
Lähteet:
- Viipurin piirin lottien YH ja talvisota kirja (teksti)
- Räisäläisten Säätiö (kuvat)