Lallukoiden muistomerkin paljastus



Juho ja Maria Lallukan muistomerkki kesällä 2011.

Kunnianosoitus avioparin merkittävälle elämäntyölle

Teollisuuden ja liikkeenharjoittajain seura Pamaus ry:n vuonna 1984 pani vireille hankkeen Juho ja Maria Lallukan hautamuistomerkin siirtämiseksi Viipurin Ristimäen hautausmaalta Lappeenrantaan. 30.8.86 paljastettiin Emil Halosen suunnittelema vaikuttava muistopaasi kauniilla paikalla Lappeenrannan Vanhalla hautausmaalla, jossa se kertoo nykypolville Lallukoiden aitokarjalaisesta yritteliäisyydestä sekä suomalaiselle kansansivistykselle ja kulttuurille omistetusta arvokkaasta työstä.

Vuonna 1984 Pamaus-Seura ry teki aloitteen Neuvostoliiton viranomaisille ja saman vuoden joulukuun 7. päivänä Suomen Moskovan Suurlähetystö ilmoitti anomukseen suostutun. Lappeenrannan kaupunginjohtaja Jarmo Kölhi oli hankkeessa mukana alusta alkaen, ja hän hoiti yhteydenpidon naapurimaan viranomaisiin. Kesän kynnyksellä 1985 osiksi purettu muistomerkki tuotiin Lappeenrantaan ja muutamaa kuukautta myöhemmin kaupunginhallitus hyväksyi sijoituspaikaksi Vanhan hautausmaan.

Lallukoiden elämäntyöstä

Muistomerkin paljastustilaisuudessa Juho ja Maria Lallukan Taiteilijakoti-Säätiön hallituksen puheenjohtaja, varatoimitusjohtaja Simo Kärävä palautti mieliin jo liian monilta unohtuneet Lallukoiden elämänvaiheet ja merkittävät saavutukset.

- Heidän elämänkaarensa alkoi, kohosi ja päättyi Karjalassa maaperällä, jonka elämännäyttämö on rajan jo vuosikymmeniä sitten laskeman esiripun takana.

- Rauhan tyyssijaksi tarkoitettu Viipurin Ristimäen vanha hautausmaa, jonne Emil Halosen Juho ja Maria Lallukan haudalle suunnittelema muistomerkki aikanaan kohosi, joutui sodan taistelutantereeksi, joka kärsi pahoja vaurioita. Kun hautausmaa ei viime sotien jälkeen palannut entiselleen eikä muistomerkin säilymistä siellä voitu varmistaa, Teollisuuden- ja liikkeenharjoittajain seura Pamaus sekä Lappeenrannan kaupungin johto ryhtyivät toimiin muistomerkin turvaamiseksi siirtämällä se Lappeenrantaan, jonne se saatiinkin Neuvostoliiton viranomaisten myötävaikutuksella. Kun muistomerkki nyt kunnostettuna paljastetaan, se nostanee äärelleen kokoontuneiden mieleen Lallukoiden vaikuttavan elämäntarinan.

- Lähtökohdat ja etenemistie Juho Lallukan elämäntaipaleelle eivät olleet helpot. Räisälän puutteellisista oloista hän lähti peräti nälän uhkaamana kauppiaan ammattioppiin läheiseen Käkisalmeen. Itsenäiseksi yrittäjäksi ryhtyminen oppivuosien jälkeen ja kauppiaana toimiminen ensin Räisälässä ja sitten Käkisalmessa, jossa hän jo oli mukana kunnallis- ja yhteisöelämässä, mahdollistivat vuonna 1890 siirtymisen Etelä-Karjalan elinkeino-, hallinto- ja kulttuurielämän keskukseen, Karjalan pääkaupunkiin Viipuriin. Lallukan kumppaneineen perustama tukkuliike kasvoi hänen valppaasti johtamanaan yhdeksi alan suurimmista yrityksistä maassamme ja aloitti suomalaisten murtautumisen Viipurin vierasperäisten sukujen kaupalliseen valtapiiriin.

- Juho Lallukka ei tyytynyt vain aineellisiin saavutuksiin, vaan uhrasi aikaa ja voimia myös kotikaupunkinsa luottamustehtävissä, joista merkittävin oli työ kaupunginvaltuuston puheenjohtajana. Toiminta kotikaupungissa ja -maakunnassa johti aikanaan myös valtiopäivämiehen tehtäviin.

- Viipurin suomenkieliset liikemiehet perustivat vuonna 1891 Pamaus-seuran, jonka tarkoituksena oli toimia suomenkielisen yritteliäisyyden puolesta. Juho Lallukka oli alun perin mukana seuran toiminnassa, lopuksi sen puheenjohtajana. Seurasta tuli hänelle tie paitsi kunnallispolitiikkaan myös kansansivistys- ja nuorisoseuratyöhön sekä yhteistoimintaan työväenyhdistyksen kanssa. Suomenkielinen teatteri oli erityisen näkyvä osa Lallukan kulttuuripyrintöjä.

- Juho Lallukan osallistuminen edellä viitattuun kansalliseen kulttuurityöhön voidaan nähdä toisaalta osoituksena siitä, että hän kiitollisena oivalsi liiketoimiensa menestyneen nimenomaan suomalaisuusliikkeen myötätuulessa, toisaalta merkkinä siitä, että hän havaitsi aatteellisten yhteisöjen työssä keinon edistää kansallisia tavoitteita. Hän näki selkeästi, että väestön nouseva sivistystaso ja elinvoimainen kulttuuri ovat pienen kansan turva sekä sisäisten että ulkoisten vaarojen uhatessa.

- Juho Lallukan kuoltua Maria Lallukka, joka oli ollut miehensä auttava taustavoima, jatkoi liikeyritysten johtamista ja huolehti myös siitä sivistystyön tukemisesta, jonka hän oli tavallaan miehensä perintönä saanut tehtäväkseen, muisteli Simo Kärävä Lallukoiden elämäntyötä.

- Voidaan sanoa, että Juho ja Maria Lallukalla on hautamuistomerkkinsä ohella kolme muuta muistomerkkiä, joita sota ei ole tuhonnut tai jättänyt näköpiirimme ulkopuolelle. Lallukan johtaman ja pääosin omistaman tukkuliikkeen kesällä 1913 valmistunut toimitalo on edelleen paikallaan Viipurissa. Maria Lallukan testamenttivarojen turvin valmistui lokakuussa 1935 Torkkelin Puistoon kirjastotalo, jonka Alvar Aalto oli suunnitellut. Rakennuksessa toimii tälläkin haavaa kirjasto. Toiminnallinen muistomerkki, joka parhaiten tunnettaneen on Helsingissä sijaitseva Lallukan taiteilijakoti, joka rakennettiin aviopuolisoiden yhteisen tahdonilmaisun perusteella heidän testamenttivaroillaan vuonna 1933.

- Nyt uudelleen paljastettuun muistomerkkiin hakatut nimet ja niihin liittyvät päivämäärät muistuttavat etenkin karjalaiselle siirtoväelle siitä työstä, jota aikoinaan tehtiin Karjalassa kotimaakunnan kehittämiseksi sekä aineellisesti että henkisesti. Muistomerkin säilymisen turvannut siirtäminen Lappeenrantaan ja kaupungin huolenpito siitä osoittavat, että Lappeenranta ja sitä ympäröivä Etelä-Karjala ovat sen karjalaisen kulttuurityön jatkajia, jonka merkittäviä edustajia Juho ja Maria Lallukka aikanaan olivat kotiseudullaan, Simo Kärävä tähdensi.

***

Räisäläisten Säätiön kukat muistomerkille laskivat Tauno Tiussa ja Lauri Seppä. Maria Lallukan veljenpoika Lauri Jääskeläinen luovutti Etelä-Karjalan museolle Juho ja Maria Lallukan kuvat, Räisälän kartan ja muuta sukuun liittyvää aineistoa.

Teksti julkaistu Räisäläisessä 3/1986.
Kuva: Heikki Haikonen

Takaisin etusivulle