Toivo Pelkonen - siirlahtelainen kuvanveistäjä


Toivo Pelkonen syntyi 21.4.1933 Räisälässä Iida ja Jalmari Pelkosen ( "Iitan Jallun") yksitoistalapsiseen katraaseen sen kolmanneksi vanhimpana. Koti sijaitsi luonnonkauniin Juoksemajärven tuntumassa. Synnyinseudultaan hän sai elämänsä eväiksi herkän mielen ja taiteellisuuden, joiden ansiosta hän nousi yhdeksi aikakautensa merkittävistä suomalaisista kuvanveistäjistä.

Evakkotie vei Pelkoset jatkosodan jälkeen Eurajoelle, jossa hänen silloinen kansakoulunopettajansa Väinö Jaakkola kiinnitti huomionsa oppilaansa erityisiin piirtäjänlahjoihin ja antoi ymmärtää, että Toivossa olisi ainesta kuvataiteilijaksi. Perhe eli kuitenkin puutteellisissa oloissa, eikä hän saanut kotoa kannustusta taipumustensa kehittämiseksi. Luovassa ihmisessä oleva sisäinen pakko ajoi kuitenkin Toivoa jo nuorena kuvataiteiden pariin, ja niinpä Eurajoelta Helsinkiin muuttanut Toivo Pelkonen alkoi 16-vuotiaana vaatturikoulun ohessa opiskella taiteen tekemisen periaatteita taideteollisen oppilaitoksen iltakoulussa v.1949. Opiskelu jatkui v.1959-1962 Taideakatemiassa, josta myönnettiin nuorelle kuvanveistäjälle myös ensimmäinen apuraha. Myöhemmin kurssimuotoinen opiskelu vaihtui eri maihin, mm. Neuvostoliittoon, Ruotsiin, Puolaan, Unkariin ja Yhdysvaltoihin suuntautuneiksi opintomatkoiksi, joista viimeksi mainittuun tehty venyi yli kolmen vuoden mittaiseksi yhdistetyksi työ- ja opintomatkaksi v.1978-1981. Tätä ajanjaksoa Toivo Pelkonen piti erittäin merkittävänä kuvanveistäjäuralleen.

Kuvanveistäjänä Toivo Pelkonen oli hyvin laaja-alainen. Hänen teostensa skaala ulottuu perinteiseen muotoon pitäytyvästä tyylistä varsin moderniin ilmaisuun. Useimmat Toivo Pelkosen veistokset edustavat kuitenkin perinteistä kuvanveistoa parhaimmillaan. Niistä aistii, että ilmaisutapaa on kypsytelty kauan, jolloin veistokseen on saatu sisäistetyksi ulkoisen, aihetta hyvin ilmentävän muodon lisäksi myös luonteeltaan perin vaatimattoman ja syvästi uskonnollisen veistäjän omat ajatukset ja tunnot. Näillä ominaisuuksilla lienee oma osuutensa Toivo Pelkosen menestykseen myös maamme eturivin mitalitaiteilijana.

Toivo Pelkonen oli kuvanveistäjänä korkealle arvostettu sekä kotimaassa että ulkomailla. Hänen töitään on palkittu ja lunastettu lukuisissa muistomerkkikilpailuissa; ehkä merkittävimpänä Vietnamin sodan hautamuistomerkin kansainvälisen kutsukilpailun I palkinto USA:ssa v.1981. Hänen veistoksiaan on sekä USA:ssa että eri puolella Suomea ja varsinkin Päijät-Hämeessä lukuisissa julkisissa tiloissa. Näistä on ehkä eniten julkisuutta saanut mestarihiihtäjä Siiri Rantasen patsas vuodelta 1998 Lahden Urheilukeskuksessa. Mittava on myös Toivo Pelkosen luomien erilaisten muistomitalien ja muistorahojen määrä; näistä mainittakoon mm. yleisurheilun 1983 MM-kisojen juhlaraha (yhdessä Pertti Mäkisen kanssa). Merkittävä osa Toivo Pelkosen töistä on päätynyt arvostettuihin julkisiin ja yksityisiin taidekokoelmiin ,kuten Ateneumiin, Amos Andersonin taidemuseoon, Suomen kansallismuseoon, Lahden historialliseen museoon, presidentti Urho Kekkosen museoon, Ruotsin kuninkaalliseen rahakammioon sekä presidenttien Mauno Koiviston, Ronald Reaganin ja Jimmy Carterin kokoelmiin.

Toivo Pelkosen kuvanveistäjäuran arvostuksesta kertovat osaltaan lukuisat apurahat sekä hänelle v.1995 myönnetty valtion taiteilijaeläke. Hänen viimeiseksi merkittäväksi työkseen jäi Heinolan Maaherranpuistossa v.2003 paljastettu kenraali A.F. Airon patsas.

Toivo Pelkonen halusi myös jakaa tietojaan ja taitojaan muille opettamalla työnsä ohessa kuvanveistoa nuoremmilleen. Hän oli myös kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, oli ehdokkaana vuoden 1999 eduskuntavaaleissa ja toimi vammaisten asioita edistävän Lintukodon kannatusyhdistyksen puheenjohtajana.

Toivo Pelkonen on omalta osaltaan antanut arvokkaan panoksensa siirlahtelaisten yhteenkuuluvuuden hyväksi suunnittelemalla heille oman tunnuksen, jota voidaan käyttää logona, viirinä jne. Lahdessa sijaitsevan omakotitalon ateljeessa Toivolla oli jatkuvasti työn alla ja kypsymässä uusia aiheita vaikuttaviksi ja katsojaa puhutteleviksi veistoksiksi ja muistomitaleiksi.

Toivo Pelkonen säilyi kuvanveistäjänä saavuttamastaan menestyksestä ja maineesta huolimatta koko elämänsä vaatimattomana karjalaispoikana, jolle perhe ja koti olivat elämässä etusijalla. Vaikka ikä alkoikin jo painaa, hoiteli Toivo parhaan kykynsä mukaan yhdessä vaimonsa Helvin kanssa vaikeasti kehitysvammaista Eeva-tytärtä kotona aivan viime hetkiin asti ennen sairastumistaan. Toivo Pelkonen poistui keskuudestamme 18.10.2006 Lahdessa.


Takaisin etusivulle