Suuri adressi


Nikolai Bobrikovin tultua nimitetyksi maamme kenraalikuvernööriksi 1898 alkoi järjestelmällinen hyökkäys niitä oikeuksia vastaan, joita maamme oli saanut nauttia vuoden 1809 Porvoon valtiopäivistä lähtien. Suomen kansallisen sotaväen lakkauttaminen ja ns. yleisvaltakunnallisen lainsäädännön ulottaminen maahamme olivat hyökkääjien ensimmäisinä tavoitteina. Uutta asevelvollisuuslakia koskeva esitys joutui tammikuussa 1899 kokoontuneiden ylimääräisten valtiopäivien käsiteltäväksi, ja helmikuun 15 päivänä keisari antoi ns. helmikuun manifestin, jonka tarkoituksena oli tehdä Suomen valtiosäätyjen toiminta merkityksettömäksi. Laiton toimenpide seurasi nyt toistaan, mutta suomalaiset eivät halunneet ilman muuta alistua, vaan aloittivat sitkeän oikeustaistelun, taistelun, johon kaikki kansankerrokset osallistuivat. Ne vuodet, jolloin tätä epätasaista taistelua käytiin, ovat maamme historiassa saaneet routavuosien nimen.

Kun senaatti äänestyksen jälkeen yhden äänen enemmistöllä kenraalikuvernööri Bobrikovin vaatimuksesta päätti helmikuun 18 päivänä 1899 julkaista helmikuun manifestin, ryhdyttiin seuraavana päivänä arkkitehti Harald Neoviuksen aloitteesta toimenpiteisiin keisarille osoitettavan kirjelmän laatimiseksi, missä vedottaisiin hallitsijaan tapahtuneen oikeusloukkauksen johdosta. Suuren kansalaisadressin nimellä kansamme aikakirjoissa kulkevan asiakirjan allekirjoituksia ryhdyttiin keräämään maaliskuun 5 päivänä. Allekirjoituksia, joita kerättiin myöskin Räisälästä, kertyi yhden viikon aikana kaikkiaan 522.931 nimeä.

Maaliskuun 12-13 päivinä kokoontuivat kuntien edustajat Helsinkiin lähteäkseen sieltä viemään adressia keisarille Pietariin. Räisälää edusti tässä suuressa lähetystössä maanviljelijä Taavi Pusa. Keisari ei kuitenkaan suostunut ottamaan lähetystöä vastaan, vaan sai se palata tyhjin toimin takaisin.

Helmikuun manifesti kumottiin vasta vuonna 1905 marraskuun manifestilla.


Suuren lähetystön jäsenet Nikolainkirkon portailla

Räisälän kuntalaisten adressi Keisarille 5.3.1899:  Suuri adressi  (koko 9 Mt)

Alkuperäisten asiakirjojen säilytys paikka Kansallisarkisto.
Liitteenä oleva pdf-dokumentti on kopioitu Arkistointilaitoksen digiarkistosta.

Takaisin etusivulle