Theodor Schvindt sai muistokiven lapsuutensa ikihongikkoon


Kuuluisa räisäläinen, arkeologi, historian ja kielitieteen tutkija Theodor Schvindt sai kunniakseen pystytetyn muistokiven lapsuutensa ikihongikkoon v.2001. Tapausta todistamassa olivat mm. Räisäläisten Säätiön edustajat vas. Oiva Suutari, Juhani Huppunen ja Ilkka Suutari sekä Robert J. Rainio, joka ei ole kuvassa. Oikealla venäläisiä kutsuvieraita.

Theodor Schwindt on arvostettu tutkija myös Karjalan nykyisten asukkaiden keskuudessa.

Koska arkeologi ja kansatieteilijä Peter Theodor Schwindtin syntymästä tuli kuluneeksi 150 vuotta, nykykarjalaiset tutkijat olivat halunneet kunnioittaa hänen elämäntyötään järjestämällä hänen muistolleen kansainvälisen tutkimuskonferenssin, jonka yhteydessä paljastettiin muistomerkki hänen syntymäkotinsa vierelle Räisälässä. Tilaisuuteen oli kutsuttu myös Räisäläisten Säätiön ja Pyhäjärvi-Säätiön edustajat.

Peter Theodor Schwindt syntyi Räisälässä Putorian hovissa 13.10.1851 hovin omistajan Johan Fredrikin ja tämän aviopuolison, Ivaskan hovin tyttären Blodina os. Starckin neljäntenä lapsena. Perheen 12 lapsesta täyteen ikäiin pääsi vain kaksi. Schwindtien suku oli ollut Räisälässä edustettuna jo varsin kauan eli vuodesta 1764, jolloin Räisälän silloinen kirkkoherra avioitui Antero Schwindt-nimisen kirkkoherran tyttären kanssa. Tämän veli seurasi siskonsa miestä kirkkoherrana. Peter Theodor oli kyseisen veljen pojanpoika.

Schwindtit olivat Räisälässä olleet pääasiassa pappeja, mutta P. Theodor valitsi toisenlaisen uran. Hän kokeili Helsingissä opiskellessaan monenlaisia toimia, niin että hän valmistui filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi vasta 16 vuotta opiskeltuaan. Tämän jälkeen hän toimi mm. v.t. valtionarkeologina, kirkolliskokouksen jäsenenä ja Käkisalmen kaupungin edustajana valtiopäivillä 1890. Tohtoriksi Schwindt väitteli 1892 otsikolla "Tietoja Karjalan rautakaudesta". Vaikka P. Th. Schwindt tunnetaan laajalti arkeologisista löydöistään, hän kohdisti päätarmonsa kansatieteeseen, jonka huomattavimpia uranuurtajia hän maassamme oli, sekä kotiseutututkimukseen. Monipuolisesta kirjallisesta tuotannosta mainittakoon Suomalaisia koristeita I, Käkisalmen linnojen rakennushistoriasta, Esi-isien muistomerkit, Suomalaisia kansanpukuja ym. Loppuvuotensa P. Th. Schwindt toimi Suomen Muinaistieteellisen Toimikunnan intendenttinä ja Helsingin Kansallismuseon perustat ovatkin valtaosaltaan hänen toimintansa tulosta. Sortovuosien aikana hän sai "Karjalan kruunaamattoman kuninkaan" epävirallisen arvon, mutta ei nähnyt Suomen itsenäisyyttä, vaan kuoli jo 27.10.1917.

Laatokan rantojen nykyasukkaat ovat alkaneet osoittaa ilahduttavaa kiinnostusta alueen historiaan ja suomalaisten aiemmin suorittamiin tutkimuksiin.Käkisalmen linnan museon aloitteesta Lahdenpohjan piirin Kotiseudun tutkimuskeskus ja Käkisalmen valtiollinen museo "Linnoitus Karjala" järjestivät 8-11. elokuuta 2001 kansainvälisen tutkimuskonferenssin, jossa oli mukana kutsuttuina n. 60 osanottajaa, arvostettuja tutkijoita ja museo-väkeä. Luennoitsijoita oli Pietarin ja Petroskoin yliopistoista sekä Kurkijoen, Viipurin ja Pietarin museoista. Nykytutkijoille on selvinnyt meille entisille asukkaille itsestään selvä asia, että alueella on asunut karjalaista väestöä jopa vuosituhansia.

Konferenssin yhteydessä paljastettiin juhlavasti P. Th. Schwindtin syntymäkodin kummulla Tiurin risteykseen maantielle hyvin näkyvä muistokivi. Muistolaatassa on sekä venäjäksi että suomeksi teksti: "13.X.1851-27.X.1917. Täällä entisessä Putorian hovissa syntyi kuuluisa suomalainen arkeologi, historioitsija ja kansatieteilijä Peter Theodor Schwindt". Ohjelmaan kuului muistomerkin paljastuspuhe, jonka piti Melnikovon kunnanjohtaja Eduard Kamnev. Muistomerkin päältä peitekankaan poistivat kunnanjohtaja Kamnev ja Räisäläisten Säätiön edustajana valtuuskunnan puheenjohtaja Juhani Huppunen, joka piti puheen laatan paljastamisen jälkeen.

Teksti julkaistu Räisäläisessä 3/2001.


Takaisin etusivulle