Räisälän hovi


Kirkonkylän kupeessa Vuoksen varrella sijaitsi Räisälän kartano, jota kutsuttiin myös hoviksi. Osuuskaupan lähistöltä johti hyvin hoidettu koivukuja kartanoon. Ensin viljamakasiini, sitten puistoinen alue, keskellä kaunis päärakennus. Siellä asustivat omistajat käydessään paikkakunnalla. Tämä viimeisin 2-kerroksinen 1800-luvulla valmistunut uusklassilliseen tyyliin rakennettu rakennus on vielä nykyisin olemassa.

Hovin takapihan äärellä, aivan rannasta noustessa töyräässä, on myöhemmältä rautakaudelta peräisin oleva hautausmaa, jota kutsuttiin Kalmistoksi.


Räisälän kartanon päärakennus.

Pihapiiri 1930-luvulla

Kartanon rantapuolella aukeni puisto käytävineen sekä näkymät Vuokselle ja Hussaareen. Toisella puolella kartanon puutarhassa kasvoi lukuisia omenapuita hoidetun pensasaidan ympäröimänä. Seuraavassa talossa asui kartanon pehtoori Menlöff ja rakennuksen toisessa päädyssä koneenhoitaja Juho Jantunen.

Myös isännöitsijän asuinrakennus - pytinki - oli näyttävä, siellä asui Sergei Thorvall. Saman rakennuksen toisessa päädyssä oli tilan karjakon Aino Rasilaisen asunto. Niin sanotussa ropottituvassa asui kaksi perhettä, jotka olivat hovin työväestöä. Rakennukset jatkuivat rannan puolella, siellä oli kaksi saunaa, tilava navetta, jossa paljon karjaa, sikala ja kauempana meijeri.

Pehtoorin talon luota lähti tie kohti tallia. Tämä talo oli Koljosen perheen hallussa. Tallipiha oli laajahko aukea, jota suojasi kalustovaja lännen puolelta. Siellä otettiin pitäjäläisten hevoset armeijan kirjoihin katsastuksen jälkeen talvisodan aattona. Seuraavassa talossa asui kaksi huonekuntaa: toisessa päädyssä Antti Vihavainen ja toisessa Juho Vihavaisen väki.

Tämän jälkeen aikoi sahan alue monine rakennuksineen. Sahalaitos oli suuri kaksikerroksinen rakennus tukkiränneineen. Saman katon alla oli mylly tupineen ja kirkonkylän sähkölaitos lokomokattiloineen. Saha-alueen vieressä oli viljan kuivaamo, josta johti polku - jalankulkijoiden käyttämä oikotie - suoraan Toivolan mäen asuintalolle.

Toivolan hovi oli aikoinaan itsenäinen hovitila, ennen kuin kreivi Nikolai von Sievers osti sen ja liitti hoviin. Sittemmin Toivola palveli monia tarkoituksia. Siellä aloitti toimintansa Räisälän ensimmäinen kansakoulu syksyllä 1872. Siellä pidettiin koulua kaksitoista vuotta, jonka jälkeen siitä tehtiin käräjäkartano ja myöhemmin Käkisalmen tuomiokunnan arkistorakennus. Räisälän kirkonkylän nuorisoseura sai siitä suositun kokoontumispaikan, jossa harjoiteltiin näytelmiä, järjestettiin iltamia ja juhlittiin häitä. Viimeksi Toivola oli Räisälän kartanon työväen asuntolana 30-luvun loppuun.

Räisälän hovin omistajat

- 1600-luvun alussa ruotsalainen aatelismies, sotakomissarius (maaherra) Erik Trana
- Tranan vävy maaherra Jakob Törnskiöld
- Törnskiöldin vävy everstiluutnantti Magnus von Brömsen
- v.1728 postikomissarius Peter von Florin
- eversti Kruhof
- maakomissarius Erik Brotherius
- 1700-luvun lopuilla Jacob Tiesenin leski
- 1700/1800 vaihteessa venäläinen nimineuvos Ivan eli Johan Letinski
- suomalainen apteekkari Blom
- Impilahden kappalainen Gustaf Herman Löfström
- 1856 kreivi Nikolai von Sievers
- 1906 kappaneuvos Juho Lallukka ja kauppaneuvos Juho Hallenberg
- Juho Laukkukan kuoleman jälkeen hänen leskensä myi v.1915 puolikkaan Räisälän
  kunnalle asutustarkoituksiin käytettäväksi.
- 1937 Hallenbergin puolikkaasta perikunta luopui. Laajahkoja alueita myytiin eri
  henkilöille ja kantapaikan käkisalmelaiselle sahanomistajalle Yrjö Reunaselle.

Räisälän kartanon saha.

Räisälän hovin tilanne 1930-luvun alussa

Räisälän kunta omisti puolet hovista ja Hallenberg toisen puolen. Seuraavassa lainaus Suomen Maatalousmuseo Sarkan sivuilta, jossa on esitelty hovin tilanne vuonna 1932:

Tunnus		20567
Kunta		Räisälä, luovutetulla alueella
Kylä		Kirkonkylä
Tilan nimi	Kunnan hovi
Tilannevuosi	1932
Omistaja	Räisälän kunta
Lisätietoja	KUNNAN HOVI, 19 km Myllypellon asemalta ja 35 km
		Käkisalmesta. Omistaja v:sta 1915 Räisälän kunta. On
		yhdysviljelyksessä kunnan omistaman Ivaskan tilan kanssa.
		Erotettu 32 ent. torppaa ja kymmenkunta muuta tilaa, yht. n.
		600 ha. Pinta-ala 1 400 ha, josta peltoa 40, niittylaidunta 65
		ja metsämaata 1 295 ha. Pellot tasaisia savimultamaita.
		Vapaa viljelys. V. 1930 oli 3,25 ha ruista, 33,25 heinää ja
		3,5 ha kesantoa. Kun tila erotettiin Räisälän kartanosta,
		jäivät rakennukset kantatilalle eikä kunta ole rakentanut
		uusia. Kotieläimiä ei ole. Metsä enimmäkseen kuusimetsää.
		Metsämaata on ojitettu n. 375 ha, metsää istutettu 0,5 ha ja
		kylvetty 1,5 ha:n ala. Voimakoneena polttomoottori.

Lähde		Suomen maatilat, IV osa

------------------------------------------------------------------------------

Tunnus		20568
Kunta		Räisälä, luovutetulla alueella
Kylä		Kirkonkylä
Tilan nimi	Räisälän kartano
Tilannevuosi	1932
Omistaja	T:mi J. Hallenberg
Lisätietoja	RÄISÄLÄN KARTANO, 20 km Myllypellon asemalta ja 89 km
		Viipurista. Omistaja v:sta 1905 T:mi J. Hallenberg. 1600-
		luvun alussa omisti Erik Trana Räisälän ja Suotniemen tilat.
		Saman vuosisadan lopulla kuului Räisälän tila eversti-
		luutnantti M. v. Brömsenille. 1800-luvulta alkaen ovat
		sen omistajina olleet eräs venäläinen Letinskij, apteekkari
		Blom, Impilahden kappalainen G. H. Löfström ja kreivi N.
		Sievers. Kauppaneuvokset Juho Lallukka ja J. Hallenberg
		ostivat yhteisesti kreivi Sieversin tilukset, joista Lallukan
		osuus 1915 siirtyi Räisälän kunnalle. Erotettu 13 tilaa
		(12 torppaa), yht. 400 ha. Pinta-ala 1 596,8 ha; siitä
		puutarhaa 2, peltoa 192, luonnonniittyä 120, viljeltyä laidunta
		11,5, viljelyskelpoista maata 55, hakalaidunta 45, metsämaata
		1 169,21 ja joutomaata 2,09 ha. Pelloista osa viettäviä, osa
		tasaisia ja niiden maanlaatu vaihtelevaa. 4,5 ha on tiiliputki-
		ja kivisalaojissa. Vapaa viljelys. V. 1930 oli 13 ha ruista,
		34 kauraa, 12,75 ohraa, 7,5 hernettä, 2 perunaa, 4 siemenheinää,
		1,7 juurikasveja, 104,05 heinää, 0,5 vihantarehua ja 12,5 ha
		kesantoa. Talouskeskus viljelysten keskellä, maantien varrella,
		Vuoksen rannalla. Puutarhassa on 24 hedelmäpuuta ja 60
		marjapensasta. 2-kerroksinen päärakennus (11 huon.) on
		rakennettu puusta 1800-luvun alkupuolella uusklassilliseen
		tyyliin. 80 lehmän kivinavetta n. v:lta 1850, uusittu 1921.
		30 hevosen talli tehty puusta (tiilipilarirakennetta) 1891.
		Kaikissa rakennuksissa vesijohto (sähköpumppu). Navetassa
		ilmarata lannankuljetusta varten. Sivutilalla on omat
		rakennuksensa, mm. 50 lehmän navetta, jossa on vesijohto.
		Kotieläimiä: 18 hevosta, 33 lehmää, 1 sonni ja 34 sikaa.
		Karja Ay- ja siat SY-rotua. V. 1930 oli koko karjan keskilypsy
		3 173 kg - 127,2 kg - 4,0 % ja parhaan lehmän tuotanto 4 356 kg -
		181,9 kg - 4,2 %. Myydään viljaa, perunoita, heinänsiemeniä,
		rehuja ja lehtitupakkaa paikkakunnalle ja Viipuriin sekä maitoa
		ja kermaa maidonmyyntiosuuskunnalle. Sekametsästä myyty saha-,
		paperi- ja faneeripuita. Metsämaalle on kaivettu viemäriä 2 km,
		metsää kylvetty 2 ha:n ala. Sähkövalo ja -voima omasta
		sähkölaitoksesta, jonka yhteydessä on mylly (7 kivip.),
		raamisaha, halkaisu- ja katkaisusirkkeli, pärehöylä ja "Tähkä"
		-kuivuri. Käyttövoimana 4 höyrykonetta.

Lähde		Suomen maatilat, IV osa

Takaisin etusivulle