Pääsiäinen ja vappu Humalaisissa


Pääsiäisaika alkoi palmusunnuntailla. Pääsiäinen on liikkuva kirkollinen juhlapyhä. Se voi sijoittua 22. 3. ja 26. 4. väliseen aikaan. Sitä ennen oli monta talvista merkkipäivää.

Entisajan ihmiset, joiden elinympäristö nykyisen mittapuun mukaan oli suppea, elivät rikkaasti luontoa seuraten, ottaen oppia luonnon merkeistä eri vuodenaikoina. Tärkeä talvinen merkkipäivä oli Paavalin päivä 25. 1. ja kynttilänpäivä 2. 2., jolloin "talven selkä taittui" ja "karhu kääntyi pesässään", tällöin piti olla jäljellä puolet eläinten rehusta.

Matin päivää 24. 2. pidettiin ensimmäisenä kevätpäivänä. Siihen liittyi monia enteitä, yksi merkki oli, että kukon pitäisi saada vettä räystästipun alta. Muistakaamme, että silloin koton' oli aina oikea talvi.

Laskiaiseen liittyi monia rituaaleja. Ajanjakso laskiaisesta pääsiäiseen on kirkollisessa mielessä paastonaika. Mäenlasku kelkalla laskiaisena tiesi "pitkiä pellavia". Humalaisissa pidettiin laskiaistiistaita erityisenä mäenlaskupäivänä. Koulustakin hiihdettiin Mäkkiipäähän mäenlaskuun, usein koululla olivat hiihtokilpailut laskiaistiistaina.

Laskiaisena syötiin sorkkarokkaa ja yritettiin olla hiljaa; jos laskiaisrokkaa syödessä puhui, silloin itikat kiusasivat seuraavana kesänä tavallista enemmän.

Marianpäivä oli vielä paastonajan keskellä ennen pääsiäistä. Marianpäivä oli jo oikein kevätpäivä, jolloin lumen olisi pitänyt olla pois katoilta. Sanottiin "mikä marjana katol' se vappuna vaol'. Rekikelin piti silloin olla jo huono, reki heittelehti tiellä. Sanottiin, on kevätrospuutto.

Palmusunnuntaista oli viikko pääsiäiseen, alkoi hiljainen viikko. Palmusunnuntaita edeltänyttä lauantaita sanottiin virpolauantaiksi. Silloin lapset lähtivät liikkeelle aamuvarhaisella juosten pitkin hankia virpovitsat kädessä. Vitsat oli koristeltu karamelli- ym. värikkäillä papereilla. Paperipalasia säästeltiin virpovitsoja varten. "Virpoi varpoi tuoreeks terveeks, tulevaks vuuveks". Kohteina olivat kummit, naapurit ja tietysti oma perheväki. Virpoja toivoi saavansa palkan virvottavalta. Palkan sai heti tai pääsiäisenä, miten kulloinkin. Muistan saaneeni kummiltani virpopalkan vaikka en käynyt virpomassakaan. Mieluisin palkka lienee ollut suklaarasia, jonka ympärillä oli paljon munia. Sen palkan vieläkin muistan.

Lauantaikin oli koulupäivä ennen sotia. Virpolauantaina oli hyvin mieluista mennä kouluun. Kaikilla oppilailla olivat virpovitsat mukana. Aamusella oppilaat, noin kolmekymmentä, asettuivat opettajan oven taakse valmiina virpomaan, kun opettaja tulee ovesta. Opettaja tietysti kuuli mikä touhu on tekeillä, siksi hän otti paksun takin, jonka nosti eteensä ovesta tullessaan. Ropina oli kova, kun kaikki oppilaat tavoittivat hakata opettajaa ja yhteen ääneen "virpoi varpoi" -lukuja lukien. Opettaja nauroi ja kiitokseksi haki kilon karamellejä osuuskaupasta. Karamellit hän heitteli oppilaille. Piti olla nokkela, jos meinasi palkkansa saada. Virpovitsat nostettiin ikkunan päälle, jotkin opettaja vei omaan huoneeseensa. Tällainen iloinen aamuhetki koulussa toistui vuodesta toiseen. Tämä virpomistapa alkoi 1930-luvun alkupuolella. Opettaja Pekka Mylläri toimi Humalaisissa 1925-1940.

Palmusunnuntaita seuraava perjantai, pitkäperjantai, oli pääsiäisajan tärkein päivä, sitä vietettiin rauhallisesti kotona. Lapsetkaan eivät saaneet mekastella ulkoleikeissä. Pääsiäispäivä oli kirkas ja iloinen, sanottiin silloin auringonkin tanssivan Jeesuksen ylösnousemisen johdosta. Pääsiäisenä käytiin kirkossa mikäli kyyti saatiin järjestymään.

Toisena pääsiäispäivänä kyläiltiin sukulaisissa ja naapureissa. Keinu tai liekku, kuten sanoimme, oli pääsiäisenä joka talon kujan luhdissa, ainakin siellä missä oli lapsia. Juoksimme toistemme luona keinumassa. - Aikuisetkin nuoret kokoontuivat keinumaan pääsiäisenä. Muuallakin kylässämme lienee ollut isoja keinuja ulkona, muistan lähinnä Joenmäellä kahden puun välissä olleen jykevätekoisen "puuliekun". Siihen sopi viisi aikuista ihmistä. Molempiin päihin yksi ja kolme keskelle. Tällä keinulla kävi nuorisoa ympär' kyllää. - Muistan sen, kun Ojansuun Heikki meni yksin keinussa ollen monesti ympäri, oikein piti luvun siitä monesti keinu lenti ympäri. Me lapset löysimme pikkurahoja, joita hänen liivintaskustaan putoili. Keinu oli hyvin suosittu kohtaamis- ja seurustelupaikka.

Pääsiäisajan ruokaa olivat kananmunat ja munavoi piirakoiden kera. Valkoiset kananmunat värjättiin ruskeiksi keittämällä sipulinkuorivedessä. Tavallisesti pääsiäiseksi oli jo saatu tuoretta kalaa.

Pääsiäisestä ei ollut pitkälti vappuun.


Nuorisoseuratalon vihkiäiset heinäkuussa 1927.

VAPPUNA kylän väki kokoontui nuorisoseurantalolle viettämään värikästä kevätjuhlaa. Laulettiin "Nyt iloitkaa, nyt laulakaa, niin kaunis taas on maa" ja tietysti "Taas leivoset ilmassa leikkiä lyö, kevätvirsiä viidakko kaikaa" ,ja vielä monia muitakin kevätlauluja. Yhteislaulu ei ollut arkaa piipitystä, vaan iloista laulumieltä pursuavaa, koska kylässämme oli hyviä laulajia, ja laulua harrastettiin palj on lapsesta vanhukseen. Nuorisoseuran puheenjohtaja tavallisesti toivotti vappujuhlaan tulleet tervetulleiksi. Puheenaihe saattoi olla vaikkapa keväästä ja nuoruudesta. Puoluepolitiikka ei kylämme ihmisiä jakanut vappunakaan. Keväistä ilmettä ja väriä loi vappujuhlaan keväisen keveästi pukeutuminen, oli laittauduttu "kretonkiin", vaikka sää ei aina parastaan vappuna tarjonnut silloinkaan. Vappujuhlaa vietettiin päivällä, silloin mukana olivat vanhat, nuoret ja lapsetkin.

Siman ja tippaleipien maistelun lomassa kuultiin ohjelmaa, mm. yksinlaulua, viulunsoittoa, lausuntaa, saattoi olla kuorolauluakin. Mainita sopii lahjakas itseoppinut viulunsoittaja Esa Laukkanen, hänen soittoesityksiään usein saimme kuulla. Mieluista kuultavaa oli myöskin Selma Laukkasen ja Eino Kaleniuksen duetot tai yksinlaulut, Pojulan Annan lausunta, (Anna Henttinen-Puukka) jne ... Vappukukkia myytiin, ne olivat sinivalkoisia, seuran jäsenten tekemiä.

"Tulkaa ystävät leikkimään" ... "Leikki se vanhankin nuorentaa." Näin yhdessäolo ja kevät innosti leikkimään piirileikkejä.

Saima Kalenius

Teksti ja kuvat: Humalainen -kotikylämme kirja


Takaisin etusivulle