Malmi Vilppula - Räisälän satakieli



Kuvassa vanhemmat: Juho Vilppula toimi kansakoulunopettajana Unnunkoskella 1903-1924 ja Naimi Vilppula os. Pietilä 1903-1940.

Malmi Vilppula syntyi Räisälän Unnunkoskella opettajapariskunta Juho ja Naimi Vilppulan tyttärenä 20.2.1911. Isän äkillisen sairauden aiheuttaman varhaisen poismenon takia äidin kasvatettavaksi jäi neljä lasta. Osittain tästä syystä Malmi, joka kävi Käkisalmen yhteiskoulua, äidin taakan keventämistä ajatellen katsoi parhaaksi tyytyä vain keskikoulun kurssin suorittamiseen. Äiti ja monet muut paikkakuntalaiset toisin kovasti kehottivat jatkamaan ja syksyllä neiti Vilppula kertoi käyneensäkin kolme kertaa rehtorin oven takana ilmoittautumista varten, mutta rohkeus petti joka kerralla, ja kolme tunnin laivamatkan jälkeen tyttö oli taas turvallisesti kotona.

Neiti Vilppula meni nyt Räisälän kansanopistoon, jossa luki maisteri Väinö Kaasalaisen opastuksella saksaa, perehtyi ruoanlaittoon, opetteli käsityötaitoa ja ennen kaikkea harrasti sydämen halusta lauluopintoja kunnanlääkärin ja kanttori Leinosen johdolla. Kuten jo kansakoulussa hän esiintyi ahkerasti myös kansanopistossa erilaisissa juhla ym. tilaisuuksissa yksinlaulajana. Lopulta nämä paikalliset musiikkipedagogit saivat Malmin suostuteltua pyrkimään Helsingin musiikkiopistoon, jonne professori Melartinilta tulikin kutsu v.1927. Täällä olivat opettajina mm. Väinö Lehtinen ja Oiva Soini. Malmi Vilppulan yksityiset esiintymiset oppilasnäytteissä, juhlissa jne. jatkuivat joka vuosi. Korkein arvosanoin tuli sitten suoritetuksi laulunopettajan tutkinto. Ensimmäisen julkisen konsertin hän läpäisi onnellisesti vuonna 1933. Seuranneena syksynä hän matkusti kotiinsa ja lauloi eri puolilla Kannasta juhlissa ja konserteissa, mutta palasi jo v. 1935 takaisin konservatorioon ja liittyi sen oopperaluokalle.

Tämän jälkeen asiat kehittyivät nopeasti. Näyttelijätär Ansa Ikonen sai neiti Vilppulan houkutelluksi esiintymään Kansanteatterissa eräässä näytelmässä, jossa tarvittiin laulavia tyttöjä. Kun mitään replikoitavaa, jota kohtaan Malmilla oli jostakin syystä kammoa, ei tehtävässä ollut, niin hän suostui mm. Väinö Solan innokkaista kehoituksista esiintymään Antero Suonion laulunäytelmässä "Lentäen Helsinkiin", jopa sai siinä erityisesti häntä varten sävelletyn koloratuuriaariankin laulattavakseen. Seuranneena kesänä Kansanteatteri tarjosi taiteilijattarelle pääosaa operetissa "Viktoria ja hänen husaarinsa". Vaikka Malmi Vilppulalla ollut vielä minkäänlaista näyttämökokemusta tältä alalta, hän rohkeni ottaa tehtävän vastaan. Menestys oli hyvä, ja sitä seurasi välittömästi pysyvä kiinnitys Kansanteatteriin, jossa hän sitten työskenteli 9 vuoden ajan. Tänä aikana hänen taiteilijakehitykseensä vaikutti erittäin merkittävällä tavalla ohjaajana näyttelijätär Eine Laine. Taitelijan vastanäyttelijöinä puolessatoistakymmenessä operetissa näiltä ajoilta olivat mm. Kaarlo Kytö, Jalmari Rinne ja viimeisimpinä vuosina Vilho Ruuskanen. Johtaja Salmelaisella oli niinikään hänen taiteelliselle kasvullensa näyttelijättärenä keskeinen sija.

Mentyään v.1941 avioliittoon tohtori Järvenkylän kanssa Malmin vakinaisessa näyttelijärtyössä tapahtui muutaman vuoden keskeytys kotirouvaksi antautumisen vuoksi. V. 1944 hän palasi jälleen Kansanteatteriin. V. 1948 hän siirtyi Suomalaisen Oopperan palvelukseen (sittemmin Suomen Kansallisooppera), missä tuli olleeksi täydet 15 vuotta ja mistä sitten omasta halustaan lähti eläkkeelle. Oopperassa olon aikana Malmi Vilppulalla oli monia vaativia osia tulkittavanaan, ja hänen vastanäyttelijöinään oli useita kansainvälisiäkin taiteilijoita mm. Jussi Björling ja virolainen Georg Ots. Ture Ara on ollut laulajattaren pääpartnerina useita kertoja. Ensimmäisinä vuosinaan operetin maailmassa taiteilijatar esiintyi paljon myös subrettiosissa, mm. näytelmässä "Lepakko". Sota-aikana Malmi esiintyi mm. rintamakorsuissa sotapoikia viihdyttämässä jopa keskellä tykistökeskityksiäkin.

Malmi Vilppula ohjasi oopperaluokkaa Sibelius-Akatemiassa vuosina 1964-1967 sekä Helsingin Konservatoriossa 1972-1976. Hän toimi myös laulun-opettajana Suomen teatterikoulussa ja Helsingin Työväenopistossa. Malmi Vilppula (oik. Järvenkylä) kuoli Helsingissä 7.6.2000 pitkän sairauden uuvuttamana.

Suomalainen Ooppera: Valkoinen Hevonen 1958.

Malmi Vilppula sanoi taiteellisen lahjansa, musikaalisuutensa, lauluäänensä sekä tulkinnallisen välittömyytensä perineensä äidiltään, joka oli rajakarjalaista, uhtualaista, sukuperää. Äiti oli musikaalinen ja oli käynyt vuoden Helsingin konservatoriota. Hänellä oli tarkoitus tulla konserttilaulajaksi, mutta kävi kuitenkin niin, että vasta tyttärestä tuli oopperalaulaja. Isä taas oli jämerä ja vakaa eteläpohjalainen maanviljelijän poika Teuvalta.

Takaisin etusivulle