Pidetty ja työteliäs karjalainen

Simo Lallukka


Simo Lallukka syntyi vuonna 1890 Räisälän Tiurissa Jurkkalan talossa sisarusparven vanhimpana. Talossa oli kahdeksan poikaa ja viisi tytärtä. Jurkkala sijaitsi Tiurin kylässä vuolaan Vuoksen oikealla rannalla. Jurkkalan tila oli saman Lallukka suvun hallussa vuodet 1734-1944.

Simon lempiharrastuksia oli urheilu, musiikki ja nuorisoseuratoiminta. Hän kävi Konnitsan maamieskoulun ja työskenteli kotitilallaan Jurkkalassa. Naimisiin mentyä v.1918 Maria Jortikan kanssa, he asuivat jokin aikaa Simon kotona. Vuonna 1922 he ostivat Räisälän kunnalta Tuulassaaren uudistilan. Se oli kokonaan rakentamaton ja valmista peltoa oli vain noin 4 ha. Ensin tehtiin pieni asuinrakennus ja pieni hirsinavetta. Vuonna 1926 valmistui uusi hirsitalo ja 1932 uusi sementtitiilinen karjarakennus. Maanviljelyksen ohella Simolla riitti aikaa ja voimia kunnallisiin ja seurakunnallisiin toimiin. Hän kuului moniin lautakuntiin jäsenenä ja puheenjohtajana.

Syksyllä 1939 jouduttiin evakkoon. Uusi asuinpaikka löytyi Ilmajoelta Peuralan kylästä. Kun jatkosodassa Karjala saatiin takasin, oli Simo ensimmäisten joukossa palaamassa Räisälään. Kun alue oli sotatoimialuetta, perustettiin Räisälään kunnan esikunta ja Simo määrättiin kunnan päälliköksi, nykyistä kunnanjohtajaa virkaa vastaavaan tehtävään. Kesällä 1944 alkoi uusi evakkomatka pohjanmaalle, Munakan Kuusistolle. Huhtikuussa 1945 tuli muutto Hinnerjoelle. Täältä käsin Simo joutui hoitelemaan Räisälän asioita matkustellen. Syksyllä 1945 oli edessä muutto Euraan, Katilan taloon. Satakunnassa ollessaan Simo oli tarmokkaasti perustamassa Räisälän kansanopiston uudisrakennuksia Peipohjaan, samoin Tiurinlinnan säätiötä, jonka johtoelimissä hän oli kuolemaansa saakka. Vuonna 1947, saatuaan maanhankintalain mukaisen tilan, perhe muutti Kokemäelle, Toivo Holpille. Siellä Simo valittiin kunnanvaltuustoon, osuuskassan hallintoneuvostoon sekä osuuskaupan hallintoon. Vuonna 1949 Simo osti Kokemäeltä vielä pienen tilan, jossa olivat kaikki rakennukset. Perhe muutti asumaan tälle tilalle. Vuonna 1953 perhe muutti Mäntsälän Nikinojalle, josta hankittiin isompi maatila. Mäntsälästä käsin Simo hoiteli vielä Räisälän asioita, mutta sitten hän sairastui vakavasti ja menehtyi lokakuussa 1959. Simon harrastuksiin kuuluivat puutyöt ja puutarhanhoito.

Simo Lallukan luottamustoimia

Sekä Räisälässä että uusilla asuinpaikkakunnillaan hän osallistui yhteiskunnallisiin rientoihin. Räisälässä hän toimi pariin otteeseen kunnanvaltuuston jäsenenä sekä vuosikymmenet monien kunnallisten lautakuntien jäsenenä tai puheenjohtajana, mm. asutuslautakunnan puheenjohtajana parikymmentä vuotta. Sotavuosina ja niiden jälkeen hän toimi kunnanhoitokunnan jäsenenä sekä lopuksi sen puheenjohtajana ja kunnanpäällikkönä. Myös hän oli arvioimislautakunnan jäsenenä. Edelleen hän toimi Räisälän seurakunnan kirkkovaltuuston ja kirkkoneuvoston ja virkatalolautakunnan jäsenenä sekä kirkkohoitokunnassa.

Osuustoiminta oli aina hänen sydäntä lähellä. Niinpä hän oli vuodesta 1922 lähtien Räisälän osuuskaupan hallintoneuvoston ja johtokunnan jäsenenä sekä myöhemmin Räisälän osuuskassan hallintoneuvoston jäsenenä. Edelleen hän kuului mm. Kokemäen osuuskaupan ja osuuskassan hallintoon. Viipurin osuuskauppapiirin piiritoimikuntaan hän kuului vuodesta 1942. Räisälän maamiesseurassa hän toimi sekä johtokunnan jäsenenä että puheenjohtajana, vv. 1942-43 hän oli Viipurin läänin maaviljelysseuran johtokunnan jäsenenä.

Osa Räisälän kunnan esikuntaa takaisinpaluun päivänä 28.9.1941 Räisälän kirjakaupan rapuilla.
Kuvassa edessä vasemmalla kunnan päällikkö Simo Lallukka.

Vapaaseen kansansivistystyöhön hän uutterasti osallistui. Hän toimi Tiurin nuorisoseurassa mm. seuran puheenjohtajana, oli mukana seuran kuoroissa sekä vuosikymmeniä torvisoittokunnassa. Hän oli myös Käkisalmen ns-piirin piiritoimikunnassa. Aikanaan hän oli tunnettu urheilumiehenä, mm. hiihtäjänä. Parikymmentä vuotta hän kuului Räisälän kansanopiston johtokuntaan ja toimi tarmokkaasti opiston hyväksi sotavuosina ja sen jälkeen. Vuoden 1951-1959 hän toimi kansanopiston johtokunnan puheenjohtajana. Maanviljelijä Lallukka oli aloitteentekijänä Tiurinlinnan Säätiön perustamisessa. Hän toimi Säätiön valtuuskunnan puheenjohtajana 1947-1959 (Huom. Säätiön nimi muutettiin vuonna 1961 Räisäläisten Säätiöksi). Hän oli myös säätiön asettaman historiatoimikunnan jäsenenä ja kirjoitti useita lukuja Räisälän historia kirjaan. Hän oli toimekkaasti mukana myöskin Karjalan Liiton vuosikokousten arvovaltaisena puheenjohtajana. Karjalaisansioistaan hän sai Karjalan Liiton kultaisen ansiomerkin. Simo Lallukka avusti kirjoituksillaan Räisäläinen lehteä varsin ahkerasti 1950-luvulla.


Takaisin etusivulle