"VUOKSI" JA "ALAVUOKSI"


Laivaliikenne oli alla Vuoksella vilkaista v. 1900-1939 välisenä aikana. Käkisalmen ja Unnunkosken väliä liikennöi kaksi matkustajalaivaa toinen Käkisalmen henkikirjurin "Vuoksi", toinen "Alavuoksi" tuli myöhemmin ja oli osakeyhtiön laiva. Nämä kilpailivat aika ajoin maksuilla ja nopeudella. Laivaliikenne sai suuren kannatuksen, koska Vuoksen mutkainen vesistö esti maantieliikenteen. Kun laivareitti oli suorinta tietä Unnunkoskelta Käkisalmelle parikymmentä kilometriä, tuli rnaanteitse siinä neljäkymmentä kilometriä Kaukolan ja saman verran Myllypellon kautta.

1920 vuosiluvun kahden puolen oli nuorison liikenne vilkaista myös laivalla. Kuljettiin iltamia pitämässä vieraissa kunnissa mm. Kaukolassa ja Käkisalmen kaupunki- sekä maalaiskunnissa. Sieltä tuli laivoissa tyttöjä ja poikia Unnunkoskelle juhliin ja iltamiin, täältäpäin taas käytiin teatterinäytöksissä ym. juhlissa Käkisalmessa.

Paljon tehtiin Ununnunkosken nuorisoseuran toimesta vierailuiltamia Kaukolaan, Käkisalmelle, Myllypellolle ja Särkisaloon laivalla. Nämä retket ovat piirtyneet mukana olleille lähtemättöminä mieliin, monet kauniit muistot ovat niiltä ajoita sälyneet.

Eräs myrskyinen markkinna reissu nuorena Kakisalmeen on jäänyt erikoisesti mieleen, silloin moni sairastui näin pienellä, Alavuoksen vesistöllä kun limonaadipullot kaatuivat "peräkaneetin" pöydiltä. Merisairaat nojailivat reunakaidetta vasten ja antoivat aamuaterian kaloille, mutta perille mentiin onnellisesti.

Maalaistuotteiden kuljetuksessa olivat laivat suuriarvoiset: lihaa, kalaa, voita, maitoa ja kananmunia tuli joka laiturista. Laivat lähti Unnunkoskelta, jossa ne yöpyivät aamuisin klo 5. Ensimmäinen laituri oli "Virtakallio", meidän ranta, seuraava "Punkan ranta" ja sitten Vätikke, edelleen Rokkaniemi, Läheniemen ranta ja Kaukolan puolena Tervola, josta tuli isolta alalta Kaukolaisia: voi-, muna- ja lihatavaroineen.

Käkisalmen maalaiskunnassa olivat Ketvene, Pöytakallio, Karhusuo, Ristiniemi ja Hirvisaari. Täältä tuli paljon .maalaistuotteita ja kalaa, mm. eräs mummo kävi joka päivä leipomiaan vehnäkuorisia riisiryynipiirakoita kaupalla. Kun hän pääsi siinä neljän aikoihin kotian niin ehti järjestää seuraavaksi päiväksi taikinan kuntoon. Laivassa häin jo piiraitaan myi ja silloin ne olivat vielä lämpöisiä.

Suotniemi edusti isoa maalaiskylää ja siellä oli Reunasen veljesten saha sekä opettaja Räsäsen malliviljelykset. Täältä tuli paljon väkeä ja tavaraa, mm. syksyisin Pekko suuri sipulikori kädessä. Sipulit torille tekivät hyvin kauppansa.

Nyt oli enää jäljellä puolenkymmentä huvilalaituria, joissa aina silloin tällöin laivat kävivät ja päätepiste Käkisalmi. Tuli kiire torilta myyntipaikkaa hakemaan. Aikaisempina aikoina ostajat ottivat sormellaan voita palasta ja maistoivat. Näin he kiersivät ympäri myyntirivit ja ostivat siitä, missä oli parasta. Näiltä toripöydiltä menivät kaupaksi voit, lihat ja munat.

V. 1920 seutuvissa loppui torimyynti. Voi- ja muu tuotekauppa väheni. Alettiin lähettää maito Käkisalmen Osuusmeijeriin ja toisilla oli voi- ja kermatinkeja, Nyt tuli, mainituista laitureista laivaan maitokannuja. Käkisalmen lairurilta ajoi hevosella eräs riski nainen kannut meijeriin. Laivaliike oli elintärkeä maanviljelijöille ja muille tuottajille.

Eräs keskustelu jäi mieleen Käkisalmen laivamatkalla. Se kuvasi ajan kehitystä: Toinen maanviljelijä omisti noin 20, toinen noin 50 hehtaaria. Pienempi viljelijä sanoi, ettei kylvä jyvääkään maahan jos pitäisi sirpillä leikata pois. Suurempi viljelijä taas sanoi, ettei kylvä jyvääkään maahan jos pitäisi viikatteella tai koneella pois korjata. Oli vielä niin vanhanaikainen, vaikka omisti paljon maata.

Puutavaran kuljetusta hinaajalaivalla harrasti sahanomistaja Reunanen kuljettaen tukkeja Suotniemeen ja Käkisalmeen. Paperipuita ja tukkeja kuljetettiin aikaisemmin ponttuulla, jossa oli hevonen kiertämässä voimana, puolenkymmentä miestä ja pari kelupaattia. Tällaisella 'koneella siirtyivät propsit ja tukit Unnunkoskelta Käkisalmeen aina vuoteen 1915. Tämän jälkeen alkoi laivakuljetus. Unnunkoskelta alas tulivat propsit ja tukit lauttoina kelupaatilla kiertäen. Ensin olivat reissumiehet uittotöissä, myöhemmin paikkakunnan miehet. Muistan, kun reissumiehet joivat ja tappelivat siinä Vuoksen rannalla uittotöissä ollessaan, monta kertaa olivat päät verissä ja tulivat etsimään sitojia.

Unnunkoskesta tuli alas Ahlströmin, Hackmannin, Savonlinnan Puuosakeyhtiön ym. puita.

Vuosina 1900-1915 kuljetettiin myös hinaajalla proomuissa halkoja Unnunkosken lähirannoilta Käkisalmeen. Lähin oli Punkan ranta, johon oli ajettu suuret määrät hevosilla metsistä pitkiin pinoihin metrihalkoja. Näistä puupyöräisillä kottikärreillä miehet kapeaa lankkusiltaa pitkin kärräsivät halot proomuihin, Hinaaja kuljetti halot Käkisalmeen. Niitä tuli Unnunkosken lisäksi Kaarlahdesta ja Särkisalosta.

"Tukkipoika se lautallansa
On kuin iso herra.
Ankkurikello taskussa
ja vitjat viisin kerron".

Unnunkosken laivarantaan kokoontui iltaisin viiden aikaan suuri joukko erikoisesti nuoria, mutta oli siellä kaiken ikäisä, etenkin sunnuntaisin katsomaan, kun "Vuoksi" ja "Alavuoksi" saapuivat Käkisalmesta. Pitempimatkaiset kiiruhtivat rannassa olevasta kievarista kyytiä tilaamaan. Kievarissa piti olla kaiksi hevosta varseissaan ja kolmas vielä ylimääräisenä naapurista. Kävin poikasena joskus kyydissä, ja sain juomarahaa kaksikymmentäviisipenniä, Herrat antoivat enemmäkin. Ryyppymiehet kyydittiin Kaukolaan ja Räsälän kirkolle.

Nuoriso souteli ja gramofooni soi veneessä. Paljon nuoriso teki laivalla huvimatkojakin. Niin että rakkaus riuhtoi nuoren rintaa, kun laivat viilteli Vuoksen pintaa.

Alavuoksella Unnunkoski - Käkisalmi, Kaarlahti - Käkisalmi, Särkisalo - Myllypelto - Käkisalmi, oli suuri merkitys ympäristön elinkeinoelämälle kun "mahtavasti, voimakkaasti, Saimaan aallot vyöryy vuoksessa".

Teksti: Toivo Ruotsalainen / Räisäläinen 1970 nro 2

Säännöllinen laivaliikenne alkoi välillä Unnunkoski-Käkisalmi 1870-luvun lopussa. Suurimmat säännöllistä liikennettä harjoittaneet laivat olivat: Ala-Vuoksi (entinen Ystävä), Vuoksi (entinen Marjaniemi) ja Käkisalmi.


Takaisin etusivulle